Turun pääkirjasto

Turun pääkirjaston tilat on järjestetty tavanomaisesta poiketen tietosisältöjen mukaan. Kullakin osastolla on sekä lainattavia kirjoja, käsikirjasto että alaan liittyviä lehtiä. Osa varastokirjastostakin on liukuhyllyissä osastoilla, kellarissa on vain vähiten käytetty aineisto.
– Uskomme, että asiakas ei halua lainata tai lukea mitä tahansa, vaan etsii tietoa tietyistä aihepiireistä, korostaa kirjastotoimenjohtaja Inkeri Näätsaari.
Taideosasto, johon sisältyy myös kaunokirjallisuus, sijoittuu seuraavaksi peruskorjattavaan vanhaan kirjastotaloon. Uudisrakennuksen toisessa kerroksessa on kolmeen osaan jaettu tieto-osasto: yhteiskunta, kansat ja kulttuurit sekä luonto ja harrasteet ovat tavallaan erikoiskirjastoja saman katon alla. Tämä järjestely on tarjonnut myös henkilökunnalle mahdollisuuden keskittyä johonkin tiettyyn erikoisalaan.
Tietokirjastoja palvelee yhteinen asiakaspalvelupiste yläkertaan johtavien ”tiedon portaiden” yläpäässä. Näätsaari kertoo, että infopisteessä on varattu mahdollisuus myös kirjaston ulkopuolisille tulla esittelemään jotain ajankohtaista asiaa.

– Esimerkiksi kaavoittajat tai jonkin alan harrastajat voivat tavata täällä yleisöä. Näkisin mielelläni, että tästä muodostuisi turkulaisille eräänlainen ”Hyde Park”, kohtaamis- ja keskustelupaikka.
Kirjasto sisääntuloalueella ei ole perinteistä lainaustiskiä. Aineisto lainataan RFID-teknologiaan perustuvalla järjestelmällä kullakin osastolla.
– Turun kirjasto on ensimmäinen suuri kirjasto, jossa tämä järjestelmä on käytössä. Lainaus, palautus ja varkaudenesto toimivat nyt samalla järjestelmällä.
Sisäänkäynnin palautusautomaatti lajittelee kirjat valmiiksi 16 laatikkoon, joista osa siirretään lattian alla kuljettimella vanhaan kirjastotaloon sen peruskorjauksen valmistuttua.
– Kun meillä on noin 1,5 miljoonaa lainaa vuodessa, toimiva logistiikka on ensiarvoisen tärkeää. Se vapauttaa henkilökuntaa rutiineista, jolloin asiakkaita voidaan palvella paremmin, Näätsaari toteaa.
Katutasossa on uutistori, jossa ovat sanomalehdet ja yleisaikakauslehdet. Välittömästi sisäänkäynnin vieressä on monitoimitila, joka on varustettu monipuolisella esitystekniikalla, muun muassa videoneuvottelutekniikalla.
Alakerrassa ovat myös lasten ja nuorten osastot. Nuorten osasto Stoorissa toimivat kirjasto ja nuorisotoimi yhdessä. Dataprojektori, iso valkokangas ja langattomat kuulokkeet mahdollistavat myös audiovisuaalisen materiaalin esittämisen.
Lasten ja nuorten ikäraja on liukuva, mutta asettuu Näätsaaren mukaan suunnitteen ala- ja yläkoulun välille.
Lastenosasto Saaga on sisustettu ikään kuin pieneksi kaupungiksi. Matalat hyllyt rajaavat käytävistä katuja ja pihoista rauhallisia lukusoppia.
– Kokeilimme lukuisia eri tapoja järjestää hyllyt. Emme kuitenkaan halunneet tehdä mitään disneylandia, lastenosastonkin pitää olla osa kokonaisuutta, linjaa kirjastotalon pääsuunnittelija Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdit Oy:stä.
Arkkitehdeille tontin historiallinen perimä oli painava lähtökohta.
– Ajankohdan tyylit ja trendit vaikuttavat suunnitteluun, vaikkei sitä itse haluaisi myöntääkään. Kun talon ikää ajatellaan sadan vuoden perspektiivillä, pitäisi pintamuotien sykleistä päästä syvemmälle.
Uusi kirjastotalokaan ei ole vapaa trendeistä. Kun JKMM voitti vuonna 1996 järjestetyn kilpailun, oli talon ilmeessä sen ajan lasiarkkitehtuuria.
– Silloin se tuntui raikkaalta, mutta kun lasia käytettiin paljon vuosituhannen vaihteessa, on uutuudenviehätys karissut. Läpinäkyvyys on lopulta vaikea saavuttaa, Jaaksi pohtii.
Tätä kuitenkin tavoiteltiin uudessakin kirjastotalossa, joka muuttui kilpailuvaiheesta jo senkin takia huomattavasti, että tontti siirtyi kadun puolelta toiselle.
– Maaherran virka-asunnon kohdalla siipirakennuksesta haluttiin maksimaalisen läpinäkyvä. Käytännössä runkorakenne peittää enemmän kuin lasi, joten halusimme kokeilla muualla nähtyjen esimerkkien rohkaisemana kokonaan lasista tehtyä rakennetta, Jaaksi kertoo.