Vuosikausia vireillä ollut teknologia-alan hanke realisoitui vihdoin, kun Turkuun valmistui huhtikuussa koneteknologiakeskus. Poutun makkaratehtaana tunnettu kiinteistö saneerattiin Turun alueen oppilaitosten ja yritysten yhteiseksi nykyaikaiseksi koulutus- ja kehittämiskeskukseksi. Julkisivuiltaan rakennus sopeutettiin naapurina olevaan Turun ammattikorkeakouluun, jonka kanssa keskuksella tulee olemaan toiminnallisesti paljon yhteistä.
Keskuksen toiminnasta vastaa Koneteknologiakeskus Turku Oy. Turun kaupunki omistaa yhtiöstä 70 prosenttia, noin 70 teknologiateollisuuden yritystä 20 prosenttia, osa suoraan, osa Varsinais-Suomen Teknologiateollisuus ry:n kautta ja Turun Aikuiskoulutussäätiö 10 prosenttia. Itse kiinteistön omistaa Turun kaupunki. Vuokraajana on Koneteknologiakeskus Turku Oy, joka vuokraa tiloja edelleen oppilaitoksille ja yrityksille.
‑ Keskuksen mahdollisia sijoituskohteita oli vuosien mittaan esillä useitakin. Ensimmäisenä vaihtoehtona esitettiin vuonna 1999 ammattioppilaitosyksikön tonttia Peltolassa. Keskuksen sijoittaminen Lemminkäisenkadun varrella olevaan tyhjilleen jääneeseen Poutun kiinteistöön pohjautui koneteknologiakeskuksen käyttäjien näkemyksiin eduista, joita ammattikorkeakoulun sijainti naapuritontilla tuo mukanaan, Turun kaupungin Tilalaitoksen rakennuttamispäällikkö Merja Lumme kertoo.
Skanska Talonrakennus Oy Länsi-Suomi toimi KVR-urakan rakennusurakoitsijana. Arkkitehtisuunnittelu on Arkkitehtitoimisto Olli Vahtera Oy:n ja rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Narmaplan Oy:n, jotka ovat vastanneet myös viereisen ammattikorkeakoulun rakennuksen suunnittelusta. Rakentamisaika oli vuosi, tilat luovutettiin toimistojen osalta huhtikuun puolivälissä, muilta osin pari viikkoa myöhemmin.
Muutostöiden vuoksi alkuperäistä aikataulua jouduttiin venyttämään pari kuukautta. Perusurakka ei sisältänyt mm. konepetejä, jotka tehtiin lisätyönä ja lisärahoituksella.
Täysin uutta tilaa on edustava, lasiseinäinen sisääntuloaula. Uudisosaksi voitaisiin oikeastaan luokitella myös rakennuksen korotettu osa, jossa on teknologiakeskuksen keskeinen tila, iso tehdashalli. Poutun tuotantolaitoksen rakennuskompleksia rakennettiin monessa vaiheessa 1950-luvun lopulta 1970-luvun alkupuolelle saakka. Rakennuksen runko oli edelleen hyvässä kunnossa eikä kaivannut kuin maalausta. Purkutöitä kohteessa jouduttiin kuitenkin tekemään paljon.
‑ Tehdashalliin tarvittiin nosturirataa varten pitkä ja korkea tila. Välipohja poistettiin ja osalla alueesta yläpohjaa purettiin ja uusittiin. Alapohjaan tehtiin raskaitten koneitten vaatimia konepetejä ja FMS-alueen hissikuilu paalutettiin, KVR-urakoitsijan, Skanska Talonrakennus Oy:n projektipäällikkö Hanna Kolehmainen kertoo.
Eri laiteryhmät ovat avohallissa omana yksikkönään. Sen yhteyteen on sijoitettu myös joitakin erillisiä huonetiloja.
Tehdashalli on valoisa ja väriä on käytetty rohkeasti. Tilaan avattiin ikkunoita, oranssinväristen pylväitten ja seinäpintojen ja siniharmaitten seinäpintojen välinen kontrasti on tehokas ja eloisa. Väreillä on olennainen vaikutus rakennuksen kaikissa tiloissa. Porraskäytävässä on käytetty kahta sinistä ja toisessa kerroksessa sinistä ja vastavärinä oranssia.
Toisessa kerroksessa on koneteknologiakeskuksen eri osapuolten toimistotiloja ja tiloja, joita yritykset voivat vuokrata. Toimistosiipi on elintarviketehtaan vanhinta osaa, jossa alakerrassa on betonirunko ja yläkerrassa puurakenteinen.
‑ Erityistä tässä projektissa olivat isojen koneitten vaatimat konepetit, muuten se oli pääosin normaalia vanhan rakennuksen saneerausta. Tehtaan entisessä kylmiössä oli vanhaa pikeä. Sinne tehtiin ilmastointi, tila eristettiin ja alipaineistettiin, Hanna Kolehmainen kertoo.
‑ Kyllä projektin toteutuksessa rakennusurakoitsijan kannalta oli vaativuutta ja erikoisuuttakin, erityisesti uudet koneperustukset olivat tällainen kohde, Skanskan työpäällikkö Arto Peltoniemi toteaa.
‑ Teknologiateollisuus on ollut katalysaattorina tässä hankkeessa. Kyseinen teollisuusala on Turun alueella merkittävä, mutta alan opetus ja tutkimus eivät täysin vastanneet teollisuuden tarpeita. Keskuksesta tulee ikään kuin näyteikkuna. Täällä on nähtävissä, mitä teknologiateollisuus tänä päivänä on. Aika yleisesti ihmisille tulee tästä teollisuuden alasta mieleen musta konepaja, mutta työympäristö tietokoneistettuine koneineen on nykyisin aivan toisennäköinen. Uskomme keskuksen edesauttavan siinä, että koneteknologiateollisuudesta tulisi nuorten keskuudessa sellainen ala, jolle halutaan hakeutua, Koneteknologiakeskus Turku Oy:n toimitusjohtaja Leo Sutela sanoo.