Turun ICT-talo

Kupittaan alueelle levittäytyneen Science Parkin keskuskorttelissa on viime vuosina rakennettu tiiviiseen tahtiin, purettu entisen teollisuusalueen vanhoja rakennuksia ja tehty uusia tilalle. Keskuskorttelin ensimmäisen uuden rakennuksen, jo 1980-luvulla valmistuneen DataCityn julkisivumateriaali on punatiili, luonteva materiaali Kupittaan aikanaan maankuululla tiiliteollisuusalueella. Sen jälkeen kortteliin on rakennettu julkisivuiltaan vaaleita taloja.

ICT-talon julkisivuista osa on punaista, kuten viereisessä DataCityssä ja osa seinäpinnoista on rakennusta muihin lähitaloihin sopeuttavasti vaaleita. Kauempaa punatiileltä näyttävä materiaali on punaiseksi maalattu peltikasetti ja vaaleat julkisivupinnat ovat harjattua merialumiinia. Iso talo näyttää isolta, mutta massiivisuuden vaikutelmaa on kevennetty jakamalla rakennus osiin.

Sisällä talossa on avaruuden tuntua, korkeita ja näyttäviä tiloja, asiallisia työtiloja ja pienimuotoisia, viihtyisiä oleskelupaikkoja. Suunnittelun yksi keskeinen periaate on ollut toimivuus ja tehokkuus tilankäytössä, mutta yhtä olennaisesti virikkeellisen ja viihtyisän ympäristön luominen modernilla arkkitehtuurilla, rohkealla värien käytöllä ja erilaisilla materiaaleilla.

Hanke vireillä parikymmentä vuotta

Rakennuksessa on kuusi kerrosta ja kellari, pinta-ala on 34 000 m² ja tilavuus 168 000 m³. Kun rakennustyöt kesällä 2004 käynnistyivät, hanke oli yksi sen ajan suurimmista rakennuskohteista Suomessa, kaupan ja teollisuuden hankkeita lukuun ottamatta. Toiveita oppilaitosten yhteisestä ICT-talosta esitettiin Turussa jo 1980-luvulla, mutta kaavailuja pidemmälle ei vuosien mittaan edetty.

‑ Varsinainen startti oli vuodenvaihteessa 2000-2001, jolloin asiaa esiteltiin opetusministeriölle. Rakennukselle alettiin etsiä sijoituspaikkaa ja parhaimpana pidettiin sitten Kupittaan tonttia, jonka kaupunki oli muutamaa vuotta aikaisemmin ostanut, Kiinteistö Oy ICT:n toimitusjohtaja Juhani Leppä kertoo.

Tontilla olleiden vanhojen, suurten viljasiilojen purkutöiden jälkeen alkoivat maanrakennus- ja perustustyöt heinäkuussa 2004 ja lokakuussa pääurakoitsija PEAB Seicon Oy aloitti rakennustyöt. Rakennuttaja oli alkuvaiheessa Turun kaupunki/Turun Science Park Oy, kunnes Senaatti-kiinteistöt tuli mukaan toiseksi osapuoleksi. Sillä on 55,5 prosentin omistusosuus kiinteistöstä ja kaupungilla 44,5. Kohde luovutettiin tämän vuoden kesäkuun lopussa. Hankekustannukset olivat 55 miljoonaa euroa, ilman alv:tä ja kalustehankintoja.

Taloon rakennettiin tilat Turun yliopiston, Åbo Akademin, ja Turun ammattikorkeakoulun informaatio- ja kommunikaatioteknologian toimijoille, Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun yhteiselle tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus TUCSille, ja saman katon alle muutti myös Kupittaan lukion informaatioteknologian ja median linja. Opiskelijoita talossa on 3000 ja opettajia ja tutkijoita 700.

‑ Onhan tämä Suomessa ainutlaatuinen. Taloon voi tulla lukiolaisena ja jäädä samasta paikasta eläkkeelle professorina. Rakennus on upea, arkkitehdit ovat onnistuneet erinomaisesti, kustannusarvio ja aikataulu pitivät tarkalleen. Voiko projekti enää paremmin mennä!

Iso projekti läpi ilman isoja vaikeuksia

ISS Proko Oy tuli hankkeen rakennuttajakonsultiksi vuoden 2003 alussa, jonka jälkeen alkoi suunnittelija- ja toteuttajaosapuolten valinta.

‑ Talon monista käyttäjätahoista Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu ovat laajuusmielessä selkeästi pääkäyttäjiä ja ne halusivat isosta talosta omat osastonsa. Jokaisella on nyt oma sisäporras ja tavallaan oma rakennuksensa, vaikka se yksi ja yhteinen onkin. Kun oli näin monta käyttäjätahoa, tiedonkulku ja näkemysten yhteensovittaminen oli melkoinen haaste. Käyttäjät kuitenkin paneutuivat kiitettävällä tavalla asioihin ja se kyllä näkyy myönteisesti lopputuloksessakin, ISS Proko Oy:n Turun aluejohtaja Jukka Mäkinen kertoo.