TKK:n TUAS-talo

Rakennuspaikan ekologisena erityispiirteenä on läheinen sijainti Laajalahden luonnonsuojelualueen tuntumassa. Niinpä meluavia töitä, kuten rakennuksen perustuksien paalutus, piti saada tehdyksi ennen kuin lintujen pesimisrauha alkoi keväällä.

Senaatti-kiinteistöt ja Teknillinen korkeakoulu järjestivät syksyllä 2000 kutsukilpailun neljälle arkkitehtitoimistolle TKK:n uudisrakennushankkeen suunnittelusta. Arkkitehtitoimisto HKP (silloinen Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen) voitti suunnittelukilpailun ehdotuksellaan ”Palapoli” maaliskuussa 2001. Palkintolautakunnan mielestä voittanut talo kunnioittaa Otaniemen rakennuskantaa kuitenkaan nöyristelemättä sitä. Uusi rakennus synnyttää imagoltaan itsenäisen ja ympäristöä rikastuttavan lisän.

Raati totesi voittaneen ehdotuksen edustavan pehmeää punatiilimonumentalismia, joka soveltuu hyvin kampuksen ympäristöön. Uudisrakennuksen julkista ilmettä kiiteltiin vahvan omaleimaiseksi. Se sijoittuu kiinteästi Otaniementien varteen täyttömaa-alueelle, ja tontin pohjoisosa muodostaa tällöin hyvän suojavyöhykkeen Laajalahden luonnonsuojelualueelle.

Rakennus sijoittuu Tietotekniikan talon viereen ja yhteyteen. TUAS-taloon suunniteltiin tuotantotalouden sekä automaatio- ja systeemitekniikan tilojen lisäksi yhteisiä luentosaleja sekä opiskelija- ja henkilöstöravintola. Kustannukset arvioitiin alun perin runsaaksi 30 miljoonaksi euroksi ja rakennuksen koko 12 000 hyötyneliön suuruiseksi. Talon suunnittelu aloitettiin heti, ja sen oli määrä valmistua elokuussa 2003.

Urakoita pilkottiin yli sataan osaan

Joulukuussa 2001 alkoi paalutus ja maanrakentaminen. Urakointimuotona oli jaettu urakka, jossa rakennuttajakonsulttina toimi Engel Rakennuttamispalvelut. Ensin tehdyn maanrakennus- ja perustusurakan toteutti Skanska Tekra. Maaliskuun loppupuolella 2001 mukaan tuli pääurakoitsijaksi YIT. Marraskuussa vesikatto oli päällä, ja runkoa tehtiin kiivaimmillaan heinä- ja elokuussa 2002. Syyskuun lopulla talo oli harjakorkeudessaan.

‑ TUAS-talossa oli teknisen toteuttamistavan suhteen normaalista poikkeavaa, että järjestettiin arkkitehtikilpailu. Lisäksi suunnitteluryhmä ei ollut rakennuttajan nimittämä, vaan arkkitehti sai valita mieleisensä rakenne-, lvi- ja sähkösuunnittelijat. Toteutustavassa erikoista oli myös se, että menimme huomattavasti pienempään urakkajakoon kuin tavallisesti, kertoo Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen alueen asiakaspäällikkö Pekka Mähönen, jonka vastuualueena ovat yliopistokiinteistöt.

YIT:llä oli 56 aliurakoitsijaa ja Senaatti-kiinteistöllä 26 sivu-urakoitsijaa. Kaiken kaikkiaan projektissa oli mukana yli 100 urakoitsijaa, jopa 150, kun kaikki pienetkin lasketaan mukaan. Urakkakyselyt, neuvottelut ja sopimusten teko tiesi rakennuttajalle ja rakennuttajakonsultille paljon töitä. Arkkitehtia työllisti lisäksi urakkarajojen merkitseminen suunnitelmiin. Toisaalta, kun urakat lähtivät eri aikaan liikkeelle, saatiin lisää suunnitteluaikaa. Pilkkominen lisäsi myös valvonnan määrää.

Kiireinen aikataulu toi haasteita organisointiin

Rakennusaikaa oli 20 kuukautta pistää pystyyn TUAS-talo, joka ei suuremmin poikennut normaalista liike- ja toimistorakentamisesta. Runko on tämän päivän toimistorakennukselle tyypillinen teräsrakenteisten ja betonitäytteisten liittopilarien ja -palkkien sekä ontelolaattojen muodostama kokonaisuus. Kantavat ja jäykistävät seinät ovat pääasiassa teräsbetonisia kuorielementtejä.

Rakennesuunnittelijaa ajatellen talossa ei ollut rakennusteknisiä erikoisuuksia ja haasteita tai ainakin ne tuntuivat mitättömiltä aikatauluongelmien kanssa painiskeltaessa. Suurin haaste oli lähes 3200 betonielementin suunnittelu aikataulussa, sillä rakennuksen lopullinen runkoratkaisu päätettiin vasta pääurakoitsijan valinnan yhteydessä.