TietoEnator-talot

Rakennukset on sovitettu huolella maisemaan. Itse asiassa niiden etelän- ja pohjoisenpuoleinen julkisivu poikkeavat melkoisesti toisistaan, sillä ne erottavat Pohjois-Haagan asuntoalueen urbaanista moottoritiemaisemasta.

Talojen hankesuunnittelu lähti liikkeelle jo vuonna 1999, kun TietoEnator ja Kiinteistövarainhoito Oy selvittivät vaihtoehtoisia tilaratkaisuja. Uudet tilat haluttiin Pohjois-Haagaan, joka oli nimetty TietoEnatorin yhdeksi kasvukeskittymäksi. Taloihin tulee tilat yhteensä 1 200 työntekijälle, joista kahteen ensimmäiseen jo valmiiseen taloon sijoittuu ensi vaiheessa kumpaankin noin 350 henkilöä.

Kaavoitusta ja suunnittelua lähdettiin toteuttamaan rakennuttajan Kiinteistövarainhoito Oy:n vetämänä. TietoEnator ja Kiinteistövarainhoito allekirjoittivat talojen 1 ja 2 vuokrasopimukset syksyllä 2002 ja talon 3 vuokrasopimuksen keväällä 2004. Rakennukset sijoituskohteekseen hankkinut Veritas Henki- ja Eläkevakuutusosakeyhtiöt tuli mukaan rakentamisen käynnistyessä. Rakennuttajakonsulttina toimii KVH Projektipalvelut Oy.

‑ Alun perin rakennukset oli tarkoitus rakentaa toiseen paikkaan lähemmäs TietoEnatorin nykyisiä tiloja, mutta osoittautui, että suunnitellulla paikalla kasvoi suojeltavaksi määritelty käärmekuusi, Kiinteistövarainhoito Oy:n osakas Kalevi Gran kertoo.

Helsingin kaupungilla oli erittäin selkeät näkemykset siitä, minkälaisen rakennuksen se halusi osoitettuun paikkaan näyttelijä Aku Korhosen mukaan nimetyn kadun varteen. Pohjois-Haagan asutuksesta talot erottaa eteläpuolella puistokaistale ja toisella puolella taloja rajoittaa Kehä I:n moottoritie.

Toisaalta pienipiirteinen, toisaalta muurimainen

 Kaavoitusvaiheesta lähtien hankkeessa mukana ollut Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy:n arkkitehti Niklas Sucksdorff sanoo, että kaavoittajalla oli vahva näkemys, joka ulottui julkisivun yksityiskohtiin asti. Suunnittelun reunaehdot asettava kaava ei kuitenkaan Sucksdorffin mielestä rajoittanut suunnittelua.

Suunnittelun lähtökohtina puiston puolella olivat pienipiirteisyys ja ihmisläheisyys. Pintaa on elävöitetty puulla ja tiilellä, joka toistuu lähistön muissa liiketaloissa. Moottoritien puoleinen julkisivu sen sijaan on muurimaisen jyhkeä kokonaisuus, jota tahdittavat prismojen tavoin lasierkkerit.

‑ Kun Suomessa on paljon pimeätä vuodenaikaa, oli moottoritien puolen prismamaisilla lasierkkereillä tarkoitus muodostaa näyttävä maisema. Pimeällä prismat toimivat hyvin, luonnos- ja pääpiirustusvaiheesta vastannut arkkitehti Pekka Piha arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy:stä sanoo.

Kahdessa ensimmäisessä talossa lasierkkerin kulma muuttuu vähän samalla kuin vieressä kulkeva Kehä I kääntyy. Kolmannessa talossa lasierkkeri on suora.

Keskittäminen säästää työaikaa

 Uudet talot keskittävät TietoEnatorin käsittely- ja verkkopalveluiden aiemmin Otaniemessä, Vallilassa ja Lassilassa sijainnutta henkilöstöä yhteen paikkaan. TietoEnatorin puolelta rakennushanketta vetäneen projektipäällikön Kauko Salopuron mukaan näin säästetään huomattavasti työaikaa, kun ihmisten ei tarvitse enää ajella paikasta toiseen.

Kiinteistövarainhoidon Gran tähdentää, että suunnittelussa keskeinen ohje on asiakkaan tarpeet. Salopuro vahvistaa, että prosessissa kuultiin käyttäjää. Tiloista pyrittiin rakentamaan sellaiset, että ne ovat muunneltavissa myös tulevia tarpeita varten.

Nyt kaikki tilat ovat TietoEnatorin käytössä, mutta rakennuksessa on otettu huomioon tilojen jakaminen useammalle käyttäjälle muun muassa tietoliikenteen ristikytkentäkaappien sijoittelulla ja varaamalla paikka pitkien massojen keskelle uusien portaikkojen ja hissien rakentamista varten tarvittaessa.