Teollisuuskatu 21

Jo osoite sen kertoo: Helsingin Vallilan Teollisuuskatu on ollut työn leimaama. Siniset haalarit ovat alueella kuitenkin vaihtumassa kauluspaitoihin ja jakkupukuihin. Vallilan kaupunginosa on kokemassa suurta muutosta, ja suoraviivaisten elementtijulkisivujen takana käy kuhina.
Yksi esimerkki kehityksestä on kahdessa vaiheessa vuosina 1976–1980 rakennettu noin 18 000 bruttoneliön pienteollisuustalo. Alkuperäiset vuokralaiset olivat vaihtuneet ja monet tilat jo tyhjentyneet. Teollinen toiminta oli jo jonkin aikaa vaeltanut liikenteellisesti väljempiin ja tuotantoon paremmin soveltuviin tiloihin kehäteiden varsille, toisaalta nuhruiset tilat eivät oikein kelvanneet siistimpään toimistotyöhön.

– Raskaita koneita varten mitoitettu rakennus oli rakenteiltaan varsin hyvässä kunnossa, mutta talotekniikka oli tiensä päässä, kertoo kiinteistön omistajan Tapiolan rakennuttajapäällikkö Antti Leivo. – Vajaakäyttöaste alkoi olla sillä tasolla, että jotain oli tehtävä. Hyvän sijainnin vuoksi päädyimme investoimaan ja uudistamaan kiinteistöä sekä teknisesti että toiminnallisesti.

Talon oli rakentanut Tapiolaan sittemmin fuusioitu Pohja-yhtymä. Pitkäaikainen omistaja toimi uudistuksessa ohjaavassa roolissa. Kilpailutuksen jälkeen kehittäjäksi valittiin YIT Rakennus Oy, joka pystyi tarjoamaan rakennusteknisten töiden ohella laajan palvelukokonaisuuden, johon sisältyi myös suunnitteluttaminen sekä tilojen markkinointi ja vuokraus. YIT:llä oli myös vuokravastuu uusituista tiloista.

Antti Leivo on lopputulokseen tyytyväinen. – Kassavirta, laatutaso ja tekniikka ovat nyt kunnossa.

Teollista selkeyttä

Talon alkuperäinen pohjaratkaisu oli varsin selkeä. Kahdeksikon muotoinen rakennusmassa sisälsi kaksi sisäpihaa, jotka oli yhdistetty maan tasossa ja lisäksi avattu päätyihin, jolloin koko korttelin läpi oli mahdollista ajaa kuorma-autoilla. Pihaa reunustivat lastauslaiturit. Sen laidoilta nousivat porrastornit tavarahisseineen. Näitä oli talossa kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta, kolme molemmin puolin sisäpihaa.

Alusta alkaen oli selvää, että taloon tulee toimistoja. – Neuvotteluja käytiin myös vanhojen vuokralaisten kanssa, mutta vain muutama oli kiinnostunut jäämään. Pienteollisuus tarvitsee edullisempia tiloja ja heillä on valmius hakea niitä kauempaa, sanoo yksikönjohtaja Timo Erkkilä YIT Rakennus Oy:stä.

– Selvä lähtökohta oli, että toimistokäytössä taloon tarvitaan yksi selkeä sisäänkäynti, Erkkilä sanoo. – Tutkimme sisäänkäynnille useita vaihtoehtoisia paikkoja, kertoo arkkitehti Risto Marila arkkitehtitoimisto SARC Oy:stä. – Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa sisäänkäynti sijoitetaan korttelin pohjoispäätyyn ja siihen liittyvä sisäpiha katetaan. Toinen sisäpiha jäi lähes alkuperäiseen asuun huoltopihaksi.

Katettuun sisäpihaan saatiin komea sisääntuloaula, jonka yhteyteen vastaanotto, henkilöstöravintola, kahvila ja neuvottelutilat sijoittuvat luontevasti. Aulasta pääsee myös osaan Teollisuuskadun puoleisista liiketiloista.

– Lasikaton korkeusasemaakin pohdittiin pitkään, kertoo Marila. Katto sijoittui lopulta kakkos- ja kolmoskerroksen väliin. – Sisääntuloaula siihen liittyvine tiloineen oli toisen kerroksen kanssa samaa paloaluetta. Jos aulaa olisi tästä korotettu, olisi jouduttu käyttämään kalliita paloikkunoita.

Alueella oli voimassa vanha teollisuusasemakaava. Sitä ei kuitenkaan lähdetty muuttamaan erikseen tätä hanketta varten. Suunnitelmat tehtiin valmisteilla olevaa kaavaluonnosta noudatellen. – Yksittäisten rakennuslupien turvin tehtiin alkuun sellaisia kunnostustöitä, jotka olivat mahdollisia ilman poikkeamispäätöstä. Töiden edistyessä haettiin luvat julkisivumuutoksille ja sisäpihan kattamiselle, Marila kertoo. – Vasta kun poikkeamispäätös oli saatu, voitiin hakea päälupa, jossa käyttötarkoitus muutettiin toimistotilaksi.

Pienteollisuustalolle ominainen hissien ja porrashuoneiden suuri määrä oli toimistokäyttöä ajatellen edullista, sillä runsaat portaikot antavat mahdollisuuden jakaa toimistotilat helposti useisiin pieniin, erikseen vuokrattaviin osiin.

Talotekniikka uusiksi

Talotekniikka suunniteltiin Hevac-konsultit Oy:n suunnittelupäällikön Pentti Kettusen mukaan ”ilman kikkailuja”. – Taloon tehtiin täydellinen putkiremontti, jossa kuitenkin sovellettiin vakiintunutta tekniikkaa. Nykypäivän perinteistä, kuvaa Kettunen laatutasoa.
– Vanha talotekninen kokonaisuus oli sillisalaatti ja koneet ikivanhoja. Muutoksia oli tehty vuosien mittaan aina vuokralaisten tarpeiden mukaan. Jäähdytystä ei ollut, kuvaa Kettunen lähtötilannetta.