Teknologiatalo Futura II

Futurat on osa laajaa vaasalaista elinkeinoelämän verkkoa, jonka tarkoituksena on kehittää alueen elinkeinoelämää. Yrityspuistoja on kaikkiaan kolme ja yksi näistä on Vaasa Airport Park, jonka alueella Futura II sijaitsee.

‑ Niin kiinteästi talot ovat yhdessä, että voidaan puhua kokonaisuudesta Teknologiatalo Futura I & II:sta, selvittää Oy Vaasa Parks Ab:n toimitusjohtaja Ulla Mäki-Lohiluoma.

Lentokentän lähelle sijoittuvan teknologiatalon käyttäjistä monet ovat lähialueiden kansainvälisten veturiyritysten kanssa toimivia yrityksiä. Vahvoja toimialoja ovat sähkö- ja energiatekniikka, elektroniikkavalmistus ja informaatioteknologia. (Projektiuutiset kirjoitti Futura I:stä numerossaan 6/2002).

 ‑ Futura II nojaa suunnittelussa ykkösvaiheeseen sekä arkkitehtuuriltaan että toiminnallisesti, nyt Futura I:n suunnitelmaa on vain kehitetty edelleen. Yhtenä painopisteenä on ollut sisätilojen muuntojoustavuus, sanoo arkkitehti Keijo Heiskanen Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy:stä.

 Futuran tilaajana ja rakennuttajana on toiminut perustetun kiinteistöosakeyhtiön lukuun Oy Vaasa Parks Ab. Yhtiön tehtävänä on markkinoida Vaasaa yritysten hyvänä toimintaympäristönä. Toinen tärkeä tehtävä on rakennuttaa uusia toimitiloja yrityksille kolmen yrityspuiston alueella. Yhtiön omistajia ovat Vaasan kaupunki, teknologiakeskus Oy Merinova Ab, pääomasijoitusyhtiö Oy Wedeco Ab sekä Finnvera Oyj. Välillisesti omistajina ovat myös ABB sekä Wärtsilä Finland. Muun muassa Wärtsilän vahva tilauskanta heijastuu alihankkijoihin ja tilatarpeeseen.

 

Maarakennusvaihe

Futura II:n rakentamisen yllätyksellisin vaihe oli maarakentaminen. Tärkeät pohjatutkimukset tehtiin asianmukaisesti, mutta alkuunkaan kaikkia vaasalaiseen saaristoonkin kuuluvia isoja kivenlohkareita ei kairauksissa havaittu. Pohjan alueelta löytyi runsaasti 10 – 20 m²:n kokoisia kiviä ja kaikkiaan kiveä kuljetettiin pois 500 m³, kertoo vastaava mestari Håkan Dahlström Skanska Talonrakennus Oy:stä.

‑ Alue on vanhaa meren lahtea, jossa vielä 1300 – 1500 -luvuilla seilasivat laivat Vanhaan Vaasaan. Entisen merenpohjan maastollinen vaihtelevuus tulee nyt esille rakentamisessa. Viereisessä Futura I:ssä pohjarakentaminen tehtiin massanvaihdolla. Futura II:ssa osa pohjasta paalutettiin ja paalujen pituudet vaihtelivat useita metrejä eri reunoilla.

 Toisena työllistävänä tekijänä oli pohjavesi, joka tuli vastaan jo kahdessa ja puolessa metrissä kellarin lattiatason ollessa vajaan kahden metrin korkeudessa merenpinnasta. Rakennuspohjaa jouduttiin pumpuilla kuivattamaan kolme kuukautta.

‑ Rakennuksen pohjan alueella ollut lammikko oli niin houkutteleva, että taisimme viedä sorsilta hyvän uintipaikan, naureskelee kiinteistöpäällikkö Kari Hänninen Vaasa Parks Oy:stä.

 Maarakennusvaiheen jälkeen rakentaminen sujuikin sitten vauhdilla, yhdeksän vuorokautta per kerros. Kaikkiaan kerroksia on viisi. Nopean etenemisen yhtenä tekijänä rakentajat pitävät hyvää rakennesuunnittelua sekä täsmällisesti toiminutta kurikkalaista Parma Oy:tä, joka vastasi elementtitoimituksesta. Rakennesuunnittelun vastuuhenkilönä on toiminut Elisabeth Nygren Insinööritoimisto Oy Avecon Ab:sta. Pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy:n työpäällikkönä toimi Raimo Virtanen.