Artikkelit

Tapiolan uimahallin peruskorjaus

Tapiolan uimahallin uudet kujeet

Aarne Ervin suunnittelema Tapiolan uimahalli vuodelta 1965 on peruskorjattu ja laajennettu tapiolalaisten yhteiseksi virkistyskeitaaksi. Arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa suunnitteli parannukset Ervin kädenjälkeä kunnioittaen.

Tapiolan uimahalli on asemakaavalla suojeltu, eli hallissa ei voi tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen tai allastilojen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Hallin eteläsivulla perusparannuksen yhteydessä tehty näkyvä ulkoinen muutos oli sisäänkäyntiporrastuksiin liittyvä kulkuliuska. Pohjoispuolella ulkonäköä muutti laajennuksen maanpäällinen osa.

 

Rakennuttajainsinööri Risto Vilkki Espoon kaupungin teknisestä keskuksesta kertoo, että sisätiloissa suojelu vaikutti lähinnä allastilan laattavalintaan ja uimahallin värimaailmaan. Kaikkia käyttäjän toiveita ei myöskään voitu toteuttaa sellaisenaan.

 

Hauskaa lisäystä

Tapiolan uimahallin sisääntulotasossa lipunmyynti ja info/kahvila muodostavat yhtenäisen tiskin, jonka perään tulevat kahvilapöydät tuoleineen. Arkkitehdit Antti Luutonen, Eeva-Liisa Elo-Lehtinen ja Kari Raimoranta suunnittelivat uuden vastaanoton kylttien tekstityyppejä myöten. Kuntoilijat kulkevat pitkän tiskin suuntaisesti uuteen 1200 m2:n laajennusosaan, josta löytyy kuntosali sisääntulon kanssa samassa tasossa.

 

Betonirakenteinen kuntosaliosa on riiputettu yläpohjan betonirakenteista monitoimialtaan yläpuolelle. Erillinen kuutiomainen kuntosalin massa muodostaa älykkään leikin sitä ympäröivän allastilan kanssa. Kuntosaliosan aukotus on hauskasti epätahtinen allashuoneen ulkoseinän aukotuksen kanssa: osittain ikkunat ovat kohdakkain antamassa raikasta metsänäkymää, osittain näkymä kuntosaliin peittyy näkösuojan varmistamiseksi.

 

Kuntosalin alapuolella sijaitsevalle monitoimialtaalle sekä pienten lasten altaalle kuljetaan ison allashuoneen tasosta uutta käytävää pitkin. Uimahallille olennainen valvomo siirrettiin tässä remontissa alkuperäiselle paikalleen allashuoneen päätyyn, sisääntuloalueen alapuolelle.

 

Väritykseltään allashuone on alkuperäinen: sisäkattokin on entinen. Katsomon keskivaiheille puhkaistiin uusi aukko, josta päästään porealtaille ja pieniin höyrysaunoihin. Nämä uutuudet rakennettiin entisiin teknisiin tiloihin katsomon alle.

Pukutilat sijoitettiin kolmeen eri kerrokseen. Kulku niihin hoituu joko uusilla hisseillä tai kolmesta sisäportaasta lipunmyynnin takaa. Invamitoitetut sauna, pesutilat ja pukutilat sijoitettiin alimpaan kerrokseen.

 

Tapiolan uimahallin ilmastointi kaipasi lähinnä tehokkaampien koneiden käyttöönottoa. Kosteus tuntuu tosin heti sisääntulossa, mutta suojeltuun rakennukseen ei voitu ajatella lasiseinää eristämään sisääntulotasoa allashuoneesta. Sisääntulotasanteen ilmankosteutta pyritään tasaamaan puhaltamalla jäähdytettyä ilmaa useasta pisteestä sisäkaton kautta. Allashuoneen tuloilma saadaan ikkunaseinien luota seinää kiertävästä raosta, joka ulottuu kellarikerrokseen. Ilmaa poistetaan katsomon takaosasta.

 

Erikoisuutena Tapiolan uimahallin käyttäjille saatiin mahdollisuus talviuintiin. Ulkona olevan hyppyaltaan vesi pidetään talvellakin auki +3-asteisena. Penkit altaan vierellä modifioitiin vanhasta mallista; uutta on osin altaan laatoitus sekä runsas valaistus altaan seinillä. Ulkoaltaalle menoa varten uimahallin allashuoneeseen suunniteltiin uusi tuulikaappi tasaamaan lämpötilaeroja.

 

Lasten kahluuallas ulkona amfiteatterimaisen aurinkoterassin edessä ei kuulunut urakkaan.

 

Mielenkiintoisia haasteita

Perusparannuksen suurimpina haasteina rakennuttajainsinööri Risto Vilkki pitää allashuonetta reunustavien suurten teräsbetonipilareiden korjauksia. Kaksi pilaria uusittiin kokonaisuudessaan ja neljä pilaria uusittiin noin 1,5 metrin korkeuteen saakka.

 

Samoin IV-, vedenkäsittely- ja lämmitystekniikan mahduttaminen erittäin matalaan huonekorkeuteen kellarissa ja pesu-/pukutiloissa antoi mietittävää, kertoo Vilkki. Uudet vedenkäsittelytilat sijoitettiin pohjoispuolelle maan alle ja vedensuodatus laajennusosan alle.

 

Nykyajan teknisiä vaatimuksia vastaamaan uima-altaan ympärille tehtiin aiempaa syvempi kouru, jotta vesi vaihtuisi tehokkaammin. YIT Rakennus Oy:n työpäällikkö Jouko Könösen mukaan altaiden ja loiskekourujen valu- ja oikaisutyöt olivat vaativia. Laatoitustyö tehtiin arkkitehdin mittatarkkojen piirustusten mukaisesti: vanhan mallin mukaisia laattoja teetettiin erikoistilauksena.

 

Laajennusosan puhtaaksivaletuissa betonirakenteissa käytettiin itsetiivistyvää betonimassaa. Painava ja juokseva itsetiivistyvä betoni täyttää tarkasti muotin nurkat ja harvavalujen riski jää tavallista pienemmäksi. Laudoitustyö ko. betonia käytettäessä edellyttää tiiviitä muoteja, mikä hidastaa hieman laudoitustöitä. Jälkityöt ovat kuitenkin normaaliin betonointiin verrattuna vähäisempiä.

 

Uimahallin käyttäjät ovat tyytyväisiä:

‑ Tapiolan uimahallin peruskorjaus onnistui mielestäni hyvin, kommentoi Tomi Ovaska Espoon kaupungin liikuntavirastosta. Laajennus oli tervetullut muutos monitoimialtaineen ja kuntosaleineen, ja uusista palveluista huolimatta "vanha" halli on säilytetty entisenlaisena.

Kuvagalleria

TapiolaSisa01.jpg
TapiolaSisa01.jpg
TapiolaSisa02.jpg
TapiolaSisa03.jpg
TapiolaSisa04.jpg
TapiolaSisa05.jpg
TapiolaSisa06.jpg
TapiolaSisa07.jpg
TapiolaSisa08.jpg
TapiolaSisa09.jpg
TapiolaSisa10.jpg
TapiolaSisa11.jpg
TapiolaSisa12.jpg
TapiolaSisa13.jpg
TapiolaSisa14.jpg
TapiolaSisa15.jpg
TapiolaSisa16.jpg
TapiolaSisa17.jpg
TapiolaSisa18.jpg
TapiolaSisa19.jpg
TapiolaSisa20.jpg
TapiolaSisa21.jpg
TapiolaSisa22.jpg
TapiolaSisa23.jpg
TapiolaUlko01.jpg
TapiolaUlko02.jpg
TapiolaUlko03.jpg
TapiolaUlko04.jpg
TapiolaUlko05.jpg
TapiolaUlko06.jpg
TapiolaUlko07.jpg
TapiolaUlko08.jpg
TapiolaUlko09.jpg
TapiolaUlko10.jpg
TapiolaUlko11.jpg