Tapiola-ryhmän uusi toimistotalo on noussut merkittävälle paikalle Kuopion tulevaa kaupunkikuvaa. Se rakennettiin Puutarhakadulle linja- ja rautatieasemien kanssa samalle aukiolle ennen kuin tuleva asemanseutu on edes suunnittelupöydällä.
Tärkeän sijainnin takia Kuopion kaupunki halusi talosta arkkitehtikilpailun. Sen voitti QVIM Arkkitehdit Oy:n ehdotus ”Sarana”. Se valittiin muun muassa laadukkaan ulkonäön ja helposti muunneltavien tilojen takia. Laadukkaan ulkonäön toivotaan vaikuttavan myös tulevan asemanseudun ja siihen tulevien rakennusten ulkonäköön ja koko suuren aukion tunnelmaan.
Tapiolan nelikerroksinen toimitalo sijoittuu myös naapurustonsa takia arvokkaaseen ympäristöön. Toisella puolella naapurina on Suomen Pankin jyhkeä 1993 vuodelta peräisin oleva betoninen toimistotalo ja toisella puolella yksi Kuopion arvokiinteistöistä, 1925 valmistunut punatiilinen, klassista tyyliä edustava Päivölän asuinkerrostalo.
Rakennuksen pääsuunnittelija oli arkkitehti Rainer Qvick ja projektiarkkitehtina arkkitehti Tommi Puustinen. He ratkaisivat kahden erilaisen naapurin vaikutukset tavalla, jossa kolmen kerroksen korkuinen ”saranana” toimiva pääsisäänkäynti katkaisee.
Asuinkerrostalon puolella Tapiolan toimistotaloa ryhdittävät pystysuuntaiset grafiitinharmaat tiilikentät ja Suomen Pankin puolella vaakasuuntaisesti jäsennelty lasijulkisivu.
Talon ulkoilme on vihertävää lasia, joka tuo siihen laatua ja moderniutta. Vihreä on myös Tapiola-ryhmän tunnusväri.
Tapiolan toimistotalo asemanseudun aukion reunassa sijaitsee jyrkässä kalliorinteessä. Valuvesiongelmaan keksittiin yksinkertainen, mutta ainutlaatuinen ratkaisu. Rakennuksen kahden kellarikerroksen ja louhitun kallioseinämän väliin jätettiin luolamainen tyhjä tila, joka tuuletetaan painovoimaisesti.
Luolan pysty takaseinä on rinteen peruskalliota. Luolan päällä on ontelolaatoista ladottu katto. Sen päällä on laattapäällysteinen takapiha, jossa sijaitsevat esimerkiksi polkupyörätelineet henkilökunnalle.
Lattiatasossa on sepelikerros, jonka sisällä on kaksinkertainen salaojaputkisto.
Luola on runsaan metrin tai kahden levyinen. Se kulkee koko rakennuksen läpi.
Työpäällikkö Janne Mönkkönen Skanska Talonrakennus Oy:stä kertoo, että omalaatuinen ratkaisu keksittiin jo alkuvaiheen suunnittelukokouksessa, jossa olivat mukana Skanskan laskentapäällikkö Reino Pyy, rakennesuunnittelija Harry Dunkel ja rakennuttajan edustaja Esko Hynninen.
Käytännössä ratkaisu on vain sellainen, että kun yleensä tällainen tila täytetään jollain massalla, nyt se jätettiin täyttämättä, Mönkkönen kertoo.
Mönkkönen kertoo, että Tapiolan toimistotalon rakentamisvaiheessa oli kaksi
erikoista asiaa, jotka täytyi ratkaista ja ottaa huomioon. Toinen oli tärinä, jota syntyi muun muassa kallion räjäytyksistä. Ne piti minimoida Suomen Pankin asettamiin rajoihin.
Toinen erikoisuus oli Suomen Pankin talon ja Tapiola- talon välissä oleva betoniaita. Se jouduttiin tukemaan rakennusvaiheessa teräspontein.