Tampereen yliopiston kirjasto

Tampereen uuden kirjastorakennus Linnan valkoinen väri viestii sen kuulumisesta yliopiston vaaleaan rakennuskantaan, vaikka välissä on vilkkaasti liikennöity Kalevantie.

-Valinta on tietoinen irtiotto ympäristön punatiilisestä pienteollisuusmiljööstä, sanoo arkkitehti Juha Saarijärvi Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy:stä, ja jatkaa samaan hengenvetoon, että asiasta kyllä keskusteltiin.

Linnan sisätilaa hallitsee seitsemän kerrosta avoinna oleva aula. Sen ympärille rakentuvat opiskelutilat, kirjasto kolmen kerroksen osalta ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Toinen, pienempi valokuilu avautuu kirjaston yläpuolella ja on neljä kerrosta avoinna. Tiloissa on paljon lasiseiniä, jotka luovat taloon avaran vaikutelman.

-Rakennus on looginen, kolme ylintä kerrosta ovat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan työtiloja, kolme seuraavaa kerrosta kuuluvat kirjastolle ja osittain maan sisässä olevassa K1-kerroksessa ovat isommat opetustilat. Kyseinen kerros on Pinninkadun tasossa, mutta pääsisäänkäynti Kalevantien puolella on vastaavasti kerrosta ylempänä. Lähtökohtaisesti suuret tilatarpeet ovat tuottaneet syvän rungon, sanoo pääsuunnittelija Juha Saarijärvi.

Tampereen Yliopiston Tukisäätiö on rakennuttanut 14 000 kerrosneliömetrin suuruiset tilat ja vuokrannut ne yliopistolle. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on oikeuttanut yliopiston tekemään säätiön kanssa vuokrasopimuksen 25 vuodeksi.

Tunnelin kautta kadun toiselle puolelle

Tampereen kaupunki on vuokrannut Kalevantiehen ja Pinninkatuun rajoittuvan kirjaston tontin 40 vuodeksi yliopiston Tukisäätiölle. Lisäksi kaupunki on päättänyt helpottaa huomattavasti kampuksella liikkumista rakentamalla alikulkutunnelin Kalevantien ali Pinninkadun kohdalle.

-Alikulku on tärkeä kevyenliikenteen väylä, jonka osaltaan uskotaan tuovan vilskettä Tullin alueeseen, sanoo yksikönjohtaja Tero Estovirta NCC Properity Development Oy:stä. Estovirta on toiminut rakentajan yhteyshenkilönä alusta alkaen Linnan rakentamisessa.

-Kirjasto on yksi merkittävimpiä hankkeita NCC:lle, hän jatkaa.
Kirjastorakennus liittyy Tullin alueeseen, jota kehitetään parhaillaan voimakkaasti. Kehittämissuunnitelman mukaan alueelle on tulossa muun muassa uusi Radisson-hotelli ja business park.

Käyttäjän näkökulmaa edustava rakennusarkkitehti Taina Vimpari sanoo, että yliopiston toimitilastrategiassa on asetettu tavoitteeksi toimintojen keskittäminen kahteen eri kampukseen, keskustakampukseen ja Kaupin kampukseen, jossa toimivat lääketieteelliset laitokset. Linna-rakennus on yhteydessä keskustakampustonttiin Kalevantien alikulun välityksellä. Pääosa uuteen rakennukseen sijoittuneista laitoksista oli aiemmin puolen kilometrin päässä sijaitsevassa Attilassa, jonka peruskorjaus olisi ollut tarpeellista muutaman vuoden kuluttua. Pääkirjaston sijoittaminen väliaikaisiin tiloihin peruskorjauksen ajaksi olisi ollut lähes mahdoton tehtävä toteutettavaksi.

-Käyttäjät ovat voineet ohjata itsenäisesti omien tilojensa arkkitehtisuunnittelua, jatkaa Taina Vimpari.
Ainoana rajoitteena ovat olleet fyysiset tilarajat. Käyttäjät ovat voineet vaikuttaa toimitilojensa sisustukseen. Jokainen käyttäjä on voinut itse valita oman huoneensa kalustuksen useammasta eri vaihtoehdosta. Rakennuksen sisustuksesta on vastannut helsinkiläinen Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy. Sisustusarkkitehdit Jari Inkinen ja Eeva Kallis ovat olleet kohteessa sisustuksen vastuullisia suunnittelijoita.

Uudessa talossa työskentelee päivittäin 200 henkilöä. Lukukausien aikana arkipäivisin rakennuksessa vierailee lähes 3000 opiskelijaa, joista noin 1800 on yliopiston pääkirjaston asiakkaita.
Yliopiston pääkampuksen neljäs rakennusvaihe, Pinni B, valmistui kesällä 2003.