Tampereen uusin teknologiakeskus sijaitsee Yliopistonrinteellä

 Uusi teknologiakeskus vaalealla metallipinnoitteellaan istuu ympäröivään rakennuskantaan erinomaisesti. Tampereen yliopisto sijaitsee rinteessä ja uusi teknologiakeskus sen yhdessä osassa, Kanslerinrinteessä. Yliopiston vaaleat rakennukset ympäröivät uutta Technopolis Yliopistonrinnettä, Kalevantien toisella puolella sijaitsevat yliopiston kirjasto Linna ja Tulli Business Parkin tilat. Tontti rajoittuu yhdeltä sivustalta rautatiehen ja ratapihaan, jonka päälle suunnitellaan huikean isoa monitoimihallia. Rakennus sijaitsee aivan kaupungin ytimessä.

Technopolis Yliopistonrinteen seitsemän kerrosta ovat jo täynnä talon uusia asukkaita. Sinne ovat majoittuneet mm. Kesko Oyj, Oy VR-Rata Ab, Sofigate Oy, Valvira, ASP-Yhtiöt ja Turvatekniikan keskus Tukes. Kahdeksannessa kerroksessa pääsee saunomaan ja sieltä voi katsella upeata näköalaa kaupungin yli Pyhäjärvelle ja Pyynikille asti. Kahdeksan kerroksen lisäksi talon alla sijaitsevat pysäköintihallit kolmessa kerroksessa, joten yhteisluvuksi saadaan kaikkiaan yksitoista kerrosta käsittävä rakennus yrityksille tarjottavaksi kaikkine palveluineen. 

Teknologiakeskukseen tullaan sisään kolmannesta kerroksesta. Ensimmäisenä vastaantulijaa tervehtii avaran aulan keskellä oleva valkoinen tulisija, jossa palaa elävä tuli. Se on osa sisustamista ja sointuu mainiosti valkoiseen kalustukseen ja puupinnoitteeseen. Korkeista ikkunoista tulvii runsaasti luonnonvaloa.

Tilat keskellä kaupunkia

Pari kerrosta avoinna oleva aula jatkuu portaisiin, jotka johtavat alakerrassa olevaan Aleksis –ravintolaan. Rakennuttajan edustajana toimivan kiinteistökehityspäällikkö Matti Uotisen teatteritausta kuuluu huippuun hiotussa AV-tekniikassa. Suunnittelun dynamiikka ilmenee eri korkuisina tiloina ja näkyy mielenkiintoisina, käytännöllisinä yksityiskohtina; esimerkiksi kolmannesta kerroksesta voidaan katsella toiseen kerrokseen vaikkapa esiintyvää taiteilijaa tai seinälle heijastettavaa AV-esitystä. Tähän ravintolan syvennykseen, portaiden viereen valmistuu kirjasto. Itse ravintolasalissa on kunnon tilava parketti ja ravintolan keittiönpuoli voidaan eristää verhoilla siten, että verhot toimivat salusiineina esiintyville taiteilijoille. Ravintolassa on 350 paikkaa.

Samassa kerroksessa sijaitsee kokouskeskus, jossa on eri kokoisia tiloja; 150 hengen, 80:n ja viisi 20 hengen kokoushuonetta. Tiloja voidaan yhdistää käytön ja tarpeen mukaan.

Pääsisäänkäynnin kerroksessa eli kolmannessa kerroksessa on Business Zone, joka pitää sisällään pientoimistoja, kokopäivähuoneita ja business lounge. Sieltä voi vuokrata neuvottelutilan päiväksi käyttöönsä tai vain työpöydän nettiyhteyksillä. Pöytä on kannella suljettava, joten rauhassa voi välillä mennä käymään vaikka asioilla.

Ihmistä arvostava ympäristö

Arkkitehtonisesta suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy, pääsuunnittelijana Matti Mastosalo ja projektiarkkitehtina Nina Timonen.

- Suunnittelun idea lähti liikkeelle tehtävästä, jossa tavoitteena oli tehdä niin hyvä suunnitelma kaupungin omistamalle Kanslerinrinteen tontille, että tontti tulisi Technopolikselle – ja niinhän siinä onnistuttiin, kuvailee Matti Mastosalo suunnittelun alkuvaihetta. Toiminta-ajatuksena on ollut luoda tilat kaupan ja taloushallinnon yrityksille keskelle kaupunkia. Viereisten yliopiston rakennusten kaareva muoto jatkuu Technopoliksessakin ja kaupungille päin linja on samaa vaaleaa, mutta yliopistolta katsottaessa seinä onkin graffitin harmaa. Se kuvastaa särmikkyydellään ja tummuudellaan eroa yliopistomaailmasta, siirtymistä business-maailmaan.

Kun rakennuksen kakkos- ja kolmosvaihekin aikanaan valmistuvat, jatkuu valon leikki myös seuraavien vaiheiden julkisivuissa. Rakennuksen osien väliin jäävistä joidenkin metrien raoista pääsee luonnonvalo tunkeutumaan sisälle taloon. Valoisuutta korostavat julkisivupinnan lasinauhat. Illalla pimeän aikaan rakennus loistaa lumilyhdyn tavoin, kun valo tulee isoista ikkunoista ja valkoinen ulkokuori on muuttunut tummaksi.

Rakennuksen sisälle syntyy seuraavissa vaiheissa oma sisäkaupunki, jossa on rakennuksia yhdistävä sisäkatu. Tilava kongressikeskus pystyy palvelemaan isoja tapahtumia. Materiaalivalinnoissa on tiettyä pehmeyttä, paljon on käytetty tammea. Lähtökohtana on ajatus, että mihin ihminen koskee, pitää sen olla miellyttävä kokemus. Se on ihmisen arvostamista. Arkkitehtitiimissä on ollut useampi nainen ja se on tuonut mukaan tunnetta sekä sen myötä pehmeämpiä valintoja.

Arkkitehtitoimiston käsialaa ovat sisustamisen perusratkaisut ja kiinteät kalusteet. Irtaimet kalusteet ovat sisustussuunnittelija Eija Santaniemen toteuttamia. Hän on hoitanut kalustamisen kokonaisvaltaisesti aina kilpailutuksesta lähtien kalustuksen toimituksiin ja asennuksiin asti. Technopolis Yliopistonrinteen merkittävä vuokralainen on Kesko Oyj, jonka toimitilat Eija Santaniemi on myös sisustanut.

- Kalusteiden kilpailutuksella tulee säästöä tilaajalle. Otan suunnittelussa huomioon olemassa olevien kalusteiden käytettävyyden ja täydennän uusilla, vaikka tilat ovat uudet, soveltuvat entiset kalusteet sopivasti yhdisteltynä varsin mainiosti, lisäksi se on kestävää kehitystä ja tuo säästöjä asiakkaalle.

Rakentamisen ensimmäinen vaihe

Technopolis Yliopistonrinteen ensimmäisen vaiheen tilat ovat 19300 m2, rakennuksella on korkeutta 32 m ja painokin on laskettu, se on 22 milj. kg. Rakennuksen runko on betonia, mutta julkisivut on rakennettu elementeistä tehoranka-järjestelmällä, selvittää pääurakoitsijan projekti-insinööri Jussi Reiskanen Skanska Talonrakennus Oy:stä. Yrityksen normaaliin toimintaan kuuluu käyttää lähialueen toimijoita ja Technopolis Yliopistonrinteen kohdalla se tarkoittaa Pirkanmaata, tosin muun maankaan yrityksiä ei ole poissuljettu. Tehoranka-järjestelmä on lempääläisen yrityksen kehittämä energiataloudellinen julkisivuratkaisu.

Yliopistonrinteen rakentamisen vastaavana työnjohtajan on toiminut Aarne Ahola ja työpäällikkönä Ari Suokanto.

Teknologiakeskuksen toinen vaihe rakennetaan noin 6 - 8 metrin päähän jo olevasta talosta ja rakennuksia tulee yhdistämään kulkutunneli. Tosin pohjakerroksissa, missä sijaitsevat parkkihallit, tila tulee olemaan yhteistä molempien vaiheiden osalta.

- Rakennuksen kellari oli erityisen haastava suunnitella. Parkkihallin alin lattiataso on paikoin jopa 15,5 m maanpintaa alempana, selvittää projektipäällikkö Riku Niemelä A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä. - Maanpaineseinät on anturan yläpinnasta mitattuna pahimmillaan 16 m korkeita. Maanpaine otettiin vastaan sisäpuolen poikittaisilla 9 m pitkillä seinillä, joita on 9 m välein, sekä ulkopuolisilla 2 m pitkillä seinämäisillä siivekkeillä, joita on 2,25 m välein. Seinien välissä olevat kuorilaattavälipohjakaistat toimivat vaakapalkkeina vieden maanpaineen poikittaisille seinille, mistä ne siirtyvät perustuksille. Perustukset ovat poikkeuksellisen massiivisia näillä reuna-alueilla.

- Oman haasteensa antoivat myös parkkitasojen pitkät alaspäin viettäneet luiskat, jotka vaativat erityistä tarkkuutta runkoelementtisuunnittelulta, koska palkit asennettiin vinoon ja suunta vaihtui aina luiskien alapäissä. Tässä onnistuttiin kuitenkin erinomaisesti, Riku Niemelä jatkaa. - Rakennusfysikaalinen suunnittelu oli myös vaativaa, koska kylmät ja lämpimät tilat lomittuivat keskenään sekä vaaka- että pystysuunnassa.

- Toimisto-osa oli perustoimistosuunnittelua. Runkona on betonipilarit piilokonsolein, Delta-palkit ja ontelolaatat. Jäykistys hoidettiin porrastorneilla ja muutamalla yksittäisellä jäykistävällä seinällä. Julkisivut ovat kevytrakenteisia.

A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n projektipäällikkö Petri Hyvärinen kertoo, että
Technopolis –konseptin mukaisesti tilat suunniteltiin rakenteiden sekä taloteknisten järjestelmien osalta muuntojoustaviksi taipumaan erikokoisille ja erilaiset tarpeet omaaville asiakasyrityksille.

- Tilojen muunneltavuutta kokeiltiinkin useaan otteeseen jo rakentamisvaiheessa, sillä rakennustöiden käynnistyessä eivät kaikki tilat olleet vuokrattuna ja tämän lisäksi sisävalmistusvaiheen alussa vielä täsmennettiin Technopoliksen asiakaspalvelukonseptiin liittyviä tiloja sekä toimintaympäristöä kongressikeskus – ajatukseen. Vaikka lukuisia suunnitelmamuutoksia tehtiin rakennusaikana ns. ”viimeisellä mahdollisella hetkellä”, tiiviillä projektinjohdon, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välisellä yhteistyöllä tavoitehintaisena projektinjohtourakkana, toteutettu hanke valmistui asetettujen tavoitteiden mukaisena ja ajallaan. Ja mikä hienointa, kohdetta luovutettaessa tilaajalle se oli täysin valmis. Lopputulosta kelpaa katsella ja esitellä, jatkaa Petri Hyvärinen tyytyväisenä.

Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat 34 miljoonaa euroa, summa ei sisällä kalustamista.