Tampereen ammattikorkeakoulun Päätalo

Ammattikorkeakoululla on menossa rakennusten kunnostamisprojekti, joka alkoi vuonna 1998 ja suunnitelmien mukaan jatkuu vuoteen 2007 asti. Tässä seitsemän rakennuksen saneeraussarjassa Päätalo on neljäs; remontti alkoi 2001 ja valmistui tämän vuoden elokuussa, uuden lukuvuoden alkajaisiksi. Päätalo on kuusikerroksinen ja lisäksi siinä on kellarikerros ja katolla opetustilaksikin tarvittaessa soveltuva ilmastointikonehuone.

Nimensä talo on saanut kirjailija Kalle Päätalolta oikeutetusti, sillä kirjailija valmistui samasta opinahjosta rakennusmestariksi sodan jälkeen vuonna 1949. Siihen aikaan koulu oli nimeltään teknillinen oppilaitos. Oppilaitoksen nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1960 ja kiinteästi liityntäsaumalla edelliseen liittyvä toinen osa vuonna 1967.

Nyt kunnostuksen jälkeen talon julkisivu näyttää entiseltään ja sitä se onkin, sillä se on vain huoltomaalattu.

‑ Sisäpuolelta sen sijaan purettiin kaikki ei-kantavat väliseinät niin, että vain betoninen runko jäi pystyyn, kertoo rakennuttamisesta ja valvonnasta vastannut rakennusinsinööri Veijo Kohonen Insinööritoimisto Ahmaniemi Oy:stä. Alakatot pyrittiin säilyttämään, sillä siinä saatiin säästöä kertymään, onhan kattoalaa lähes 10 000 neliömetriä.

Samoin purettiin koko LVIS-tekniikka, lämpöverkkoa lukuun ottamatta.

‑ Patterilämmitys on pääosin säilytetty ennallaan ja säästetty alkuperäiset 60-luvun lämmityspatterit (mm. KESTO-jakeista koostuvat radiaattorit ja PUKO-levyradiaattorit), selvittää projektipäällikkö Jukka Sell Insinööritoimisto AX-LVI Oy:stä.

Patteriventtiilit on vaihdettu termostaattisiksi ja patteriverkoston linjasäätö- ja sulkuventtiilit on uusittu. Tässä yhteydessä on patteriverkostot myös tasapainotettu.

Peruskorjausalueiden vesi- ja viemärijohdot on uusittu kokonaan. Lisäksi pääosa rakennuksen runkoviemäreistä kellarikerroksissa on uusittu asteittain eri peruskorjausten yhteydessä. Työtä on riittänyt, sillä talon hyötypinta-ala on 8 168 m².

Kunnostaminen toteutui neljässä vaiheessa

Koska oppilaitoksessa oli koko ajan toimintaa, jouduttiin kunnostustyöt tekemään vaiheittain. Suojaukset olivat erittäin tarkkoja, sillä lattiamateriaalissa oli asbestia. Rakennesuunnittelusta on vastannut A-Insinöörit Oy, rakennesuunnittelijana on ollut alun perin Magnus Malmberg ja korjausvaiheessa rakennesuunnittelua on vetänyt Jari Paavilainen.

Saneerauksen ulkopuolelle jäivät pohjakerroksessa sijaitsevat ravintolatilat, sillä ne on rakennettu vasta vuonna 1993 – 1994, puolikuun muotoiseksi kylkiäiseksi Päätaloon. Puolikuun suunnittelusta vastasi arkkitehti Antti Katajamäki.

Uudistuksen myötä Päätalo sai myös jäähdytyksen; luokkien katossa on jäähdytyspalkkeja ja rakennuksen katolla mahtava ilmastointikonehuone. Se on tarkoituksellisesti tehty niin isoksi, että alan opiskelijat voivat olla vaikka koko luokan voimin saamassa opetusta laitteistosta.

‑ Eri peruskorjausten yhteydessä on uusittu kyseisten korjausalueiden ilmastointijärjestelmät kokonaan, sanoo Jukka Sell.

Ilmastointijärjestelmät on varustettu myös jäähdytyksellä. Jäähdytykset on pääosin toteutettu vedenjäähdytyskoneilla, joilta jäähdytysteho johdetaan jäähdytysvesiverkon avulla tuloilmakoneiden jäähdytyspattereille. Lisäksi tietokoneluokat yms. on varustettu kattojäähdytyspalkein. Ilmastointikoneiden uusinnan yhteydessä on myös uusittu ilmastoinnin lämpöverkosto.