Svenska social- och kommunalhögskolan

Suunnittelukilpailu Svenska social- och kommunalhögskolanin tiloista järjestettiin vuonna 2003. Asemakaava olisi sallinut arkkitehti Pauli Salomaan 1940-luvulla suunnitteleman rakennuksen purkamisen rakennuspaikalta, mutta Arkkitehtitoimisto Helander & Leiviskän voittoisa suunnitelma hyödynsi paikalla olleen rakennuksen osana kokonaisuutta.

Osassa Kruununhaan kortteleita on säilynyt empiren sävyttämää kaupunkirakennetta, jolle on leimallista väljä sisäinen piha-alue. Myös Svenska social- och kommunalhögskolanin uudisrakennus sijoittuu alueelle, jossa monissa kohdissa rakennukset on vedetty sisemmäs tonteille ja katutilaa rajaa aita tai istutukset.

Suojelukaavassa alue on määritelty historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunki-kuvallisesti arvokkaaksi. Tontti olisi mahdollistanut myös rakentamisen jalkakäytävän reunaan asti, mutta arkkitehdin suunnitelma kunnioittaa rakennuspaikkaa taitavin sisäänvedoin, johtamalla luonnonvaloa mestarillisesti sisään uudisrakennukseen.

Helsingin rakennuslautakunta myönsi akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskälle vuoden 2009 Rakentamisen Ruusu -tunnustuspalkinnon. Tunnustuspalkinnon perusteissa kiitettiin Leiviskän kansainvälisesti merkittävää arkkitehdin elämäntyötä, ja hänen suunnittelemistaan kohteista nostettiin esiin erityisesti Svenska social- och kommunalhögskolan.

Teemoina avoimuus ja sosiaalisuus

Hankkeen taustalla oli tarve keskittää HY:n kasvatus- ja valtiotieteellisen tiedekunnan opetus keskustakampusalueelle. Sockom antaa yhteiskuntatieteiden opetusta, muun muassa sosiaalityön, journalistiikan ja hallinnon alalla; opiskelijoita Sockomissa on noin 500, opettajia ja tutkijoita kuutisenkymmentä. Entiset tilat sijaitsivat hankalasti Töölössä etäällä muusta vastaavasta opetuksesta.

Pääsuunnittelija, arkkitehti ja akateemikko Juha Leiviskä, on halunnut luoda rakennuksesta erillisten puistomaisessa ympäristössä sijaitsevien paviljonkien kokonaisuuden, joka saa miljöön hengittämään:

Uudet rakennuksen osat on ryhmitelty pihan ympärille, ja niille on annettu kehystävä rooli. Rakennusmassojen keskustelussa pääroolin saa vanhin rakennus eli 1800-luvulta peräisin oleva sosiologian laitos.

Korkeakoulun suunnittelussa johtava idea on ollut avoimuus ja sosiaalisuus: talossahan opiskellaan sosiaalisia aineita ja yhdessä olemista.

Puistokäytävän varteen asettuva uudisrakennus jakautuu kahdeksi avoimen aulan yhdistämäksi volyymiksi. Avoimuus rakennuksen arkkitehtuurissa on toteutunut avarina aularatkaisuina, lasiseininä ja suorina näkyminä tilojen välillä ja rakennuksen sisälle. Pääluentosali voidaan tarvittaessa liittää yhteen aulatilojen ja kahvion kanssa avaamalla luentosalin siirtoseinät.
Porrastamalla uudisrakennus sekä pohja- että leikkausmuodoltaan kaupunkitilaan saatiin nyansseja ja väljyyttä. Säilytetty rakennus ja uudisrakennus muodostavat pihapiirin yhdessä korttelin sisäosassa korkeammalla seisovan vanhan rakennuksen kanssa. Ratkaisu avaa vaihtelevia näkymiä piha-alueelle osittain kaksikerroksisista yhteistiloista, kuvailee Arkkitehtitoimisto Helander & Leiviskän projektiarkkitehti Jari Heikkinen.

Rakennuksen arkkitehtuurista lähtee myös Sockomin sisustuksen värimaailma. Kiintokalusteet ja irtokalustevalinnat suunnittelivat Studio Olin Ky:n sisustusarkkitehdit Jatta Olin ja Rami Lehtimäki yhteistyössä arkkitehtitoimiston kanssa.

Komean puuston suojelua

Svenska social- och kommunalhögskolanin hankkeessa Senaatti-kiinteistöt toimi tilaajana ja rakennuttajana, Haahtela-Rakennuttaminen Oy rakennuttajakonsulttina ja Helsingin yliopisto tilojen käyttäjänä. Työnjako oli luonteva ja perinteinen malli Senaatin toteuttamissa uudisrakennushankkeissa: vastaavaa on käytetty esimerkiksi Kumpulassa matematiikan laitoksen rakennuttamisessa, kertoo rakennuttajapäällikkö Juha Niemelä Senaatti-kiinteistöistä.
Svenska social- och kommunalhögskolanin siirtyminen Töölöstä oman tiedekuntansa ja kirjastojen vierelle keskustakampukselle tukee yliopiston strategiaa, jossa toiminnat kootaan neljään kampukseen, ja juuri yhteiskuntatieteelliset aineet sijoittuvat Helsingin keskustaan.
Keskustatontti arvorakennusten kupeessa on luonnollisesti vaativa rakennuspaikka, ja SSKH:n tapauksessa paikan vaativuutta lisäsi entisestään komea, vanha puusto, joka haluttiin säilyttää. Uudisrakennuksen sisäpihan puoleiseen ulkoseinään jopa suunniteltiin sisäänveto kahden lisäpuun säästämiseksi, vahvistaa Niemelä.

Svenska social- och kommunalhögskolanin toteutusmuodoksi valittiin hintakilpailtu projektinjohtourakka, jotta näkyvissä olleen laskusuhdanteen aiheuttama hintojen lasku voitiin hyödyntää ja kohteen budjetti jopa alittui.

Keskustarakentamisen problematiikkaa

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Juha Niemelän mukaan keskustarakentamiseen yleisesti liittyy kaksi isoa haastetta:

Ensinnäkin arkkitehtuurin tulee olla erityisen ammattitaitoista keskeisessä kaupunkimiljöössä. Arkkitehtitoimisto Helander-Leiviskä toi SSKH:n suunnittelulla tontille uutta muotokieltä, joka kuitenkin hienovaraisesti istuu vanhojen rakennusten keskelle. Uudisrakennuksen helmi, ilmava ja lasinen keskiosa, jäsentää yhteyden korttelin läpi.

Toisaalta rakentamiskustannuksien nousuun on paineita esimerkiksi pohjaveden pinnan sekä keskusta-alueiden ahtauden vuoksi:

Tässä projektissa kustannusraamissa pysymistä edesauttoi luopuminen kalliista kellaritiloista luonnosvaiheessa. Kellari olisi jouduttu toteuttamaan vedenpaine-eristettynä rakenteena pohjaveden korkeuden takia. Kellariin suunniteltu iv-konehuone korvattiin kerroskohtaisilla koneilla, ja väestönsuojatilat vuokrattiin Kluuvin yhteisväestönsuojasta, toteaa Niemelä tyytyväisenä.