Sokos Wiklund

Jo vuodesta 1988 lähtien vireillä olleen hankkeen kaava saatiin vahvaksi vuonna 2004 ja rakennusluvat alkuvuodesta 2007. Laajennushanke tuli taloudellisesti mahdolliseksi, kun Turun Osuuskauppa vuodenvaihteessa 2006/2007 osti Wiklund-kiinteistön SOK:lta. Kiinteistön omistajana ja rakennuttajana on toiminut Turun Osuuskauppa (TOK), joka osti hankkeen rakennuttamispalvelut SOK:lta.

Saneeraustyöt aloitettiin keväällä 2007. Rakentaminen tehtiin useassa vaiheessa ilman että liiketoiminta olisi keskeytynyt.

Ensimmäisessä vaiheessa kellari kaivettiin auki ja paikoitus- sekä varastotilat muutettiin päivittäistavarakaupaksi. Samaan aikaan uusittiin vesikatto ja uudistettiin tekniikkatilat. Tekniikkatiloja varten rakennettiin kokonaan uusi kerros. Oman lisänsä tekniikan asentamiselle toi vanhan järjestelmän käyttö ja uuden ylös ajaminen samanaikaisesti.

Lvis-tekniikka on suurimmalta osaltaan näkyvissä katossa. Vain osa on peitetty alakatoilla lähinnä ohjaamaan asiakkaita oikeaan suuntaan.

Ilmastointi-urakoitsijana toimineen Ilmatuote Oy:n työpäällikkö Timo Yliskylä kuvailee kohdetta epätyypilliseksi.

- Olen ollut monessa mukana, mutta kyllä tämä oli vaativimpia kohteita. Pidimme ”tekohengityksellä” ilmanvaihdon kunnossa koko ajan. Lähes kaikki konstit olivat käytössä ja toiminnassa olevien tilojen ilmanvaihtoon käytimme väliaikaisesti uusia savunpoistokanaviakin, kuvailee Yliskylä.

Ilmanvaihtotekniikan konehuone on noin 1000 k-m². Ulkoapäin rakennuksen päälle tehty lisäke on värimaailmaltaan tummanharmaata eikä erotu voimallisesti muista rakenteista.

Myyntiala kaksinkertaistui 

Tammikuussa 2008 tavaratalo siirtyi vanhan Anttilan kiinteistöön.

- Tällöin aloitettiin isolla pensselillä ensimmäisen ja toisen ja kolmannen kerroksen saneeraus. Tavaratalon varustaminen aloitettiin syyskuun alusta alkaen, ja avajaiset olivat marraskuussa, kertoo rakennuttajapäällikkö Erkki Keränen SOK:n Kiinteistötoiminnoista.

Uudistuksen myötä Sokos Wiklundin myyntiala kaksinkertaistuu. Rakennusluvan mukaisista 17 000 ro-m², josta on hotellin osuus 2500 k-m². Uutta liiketilaa on kellarin päivittäistavarakauppa, kolmannen kerroksen Brahen pihan puolelta sekä Kauppatorin puolelta vanha terassi, joka otettiin käyttöön. Katutasossa lastauspiha on muutettu niin ikään liiketiloiksi. Lastauspiha siirrettiin kerrosta alemmaksi kellaritiloihin uuden kaavan mukaisesti.

Osana kokonaisuutta on As Oy Kauppiaskatu 9a:n saneeraus ja sen yhdistäminen tavaratalo Wiklundin yhteyteen neljässä kerroksessa. Korttelin uudistamisessa seuraava vaihe on vanhan Anttilan tavaratalon purkaminen katutasoon saakka. Autopaikoitukset maan alla säilyvät ja katutasoon tulee autopaikoituskansi. Nämä liittyvät koko korttelin laajempaan suunnitelmaan ja kehittämiseen yhteistyössä naapureiden kanssa.

Pohjavahvistustyö hankkeen vaativin vaihe

 Urakalle luonteenomaista oli sen tekeminen samaan aikaan kuin kaikki liiketoiminta oli käynnissä. Rakennuttajapäällikkö Erkki Keränen kiittelee pääurakoitsijaa siitä, ettei vakavia onnettomuuksia sattunut koko projektin aikana.

NCC Oy:n vastaava mestari Matti Tuuloksen mukaan pohjatöiden, perusvahvistuksen ja vanhan tekniikan purku kellaritiloista samaan aikaan kun liike toimi vaati koko ajan erilaisten suojarakenteiden uusimista. Kulkureittejä ja työaikaisia poistumisteiden rakentamista tarvittiin sekä asiakkaille että työntekijöille. Käytännössä tunneli vanhaan Anttilaan oli palo-osastoitu ja pelastussuunnitelmia päivitettiin koko ajan.

Vanhan lastauslaiturin purun ja uuden YIT:n urakoiman luiskan rakentamisen ajaksi tehtiin väliaikainen kulkureitti rakennuksen kellaritiloihin vanhan Anttilan tilojen kautta. Tavaran ja purkutavaran kuljettamisen avainasemassa oli torninosturi, joka saatiin viereisen Kauppiaskatu 9a taloyhtiön tontille.

Tammikuussa 2008, kun tavaratalo siirtyi vanhan Anttilan tiloihin, selkeni tilanne varsinaisen tavaratalon osalta. Tavaratalo on rakennettu ja uusittu useassa vaiheessa vuosikymmenien kuluessa eivätkä vanhat piirustukset pitäneet paikkansa. Rakenteet paljastuivat vasta purkuvaiheessa. NCC:n vastaavan rakennusmestarin mukaan elettiinkin ”kädestä suuhun”.

- Rakentaminen oli jatkuvaa soveltamista ja keskustelua rakennesuunnittelijan kanssa, kertoo Tuulos.

Vaikein vaihe oli kellarikerroksen urakka, jossa vaihdettiin maa-ainesta ja tehtiin vaativia pohjatöitä sekä paalutusta. Perustusurakoinnin tehneellä Skanska Infra Oy:llä oli käytössä neljä porapaalukoneyksikkö. Yhtä paalua asennettiin puristemenetelmällä viikon ajan.

- Uudempi osa on tehty kaivinpaaluille, mutta vain moreeniin saakka. Myös tätä vahvistettiin, kertoo Tuulos. 

Rakennesuunnittelussa jatkuvaa soveltamista

 Rakennesuunnitelmien ulkopuolisen tarkastuksen on suorittanut professori Ralf Lindberg.
Varsinaisessa työvaiheessa oli mukana Rakennesuunnittelija Antti Perälä Insinööritoimisto Narmaplan Oy:stä. Hän nostaa esiin kolme merkittävintä osuutta: perustusten vahvistaminen, porrashuoneiden purkaminen ja rakentaminen uudelleen sekä palosuojaukset. Pikantin lisänsä toi rakennukseen usealla eri vuosikymmenellä tehdyt muutokset ja lisäykset. Muutostöiden luonnetta eivät piirustukset paljastaneet. Muutossuunnittelua jouduttiin tekemään jatkuvasti.