Smarthouse

Smarthousen rakentamiseen johtaneista tekijöistä kertovat Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy:n toimitusjohtaja Pentti Näpänkangas, RFM-Poliksen johtaja Esko Sääskilahti ja Ylivieskan kaupungin elinkeinopäällikkö Markku Niemi.

Oulun teknologiakehityksen imussa on Ylivieskan lähialueelle Sieviin, Kannukseen, Haapavedelle, Haapajärvelle, Nivalaan ja Oulaisiin kehittynyt suuria it-alan sopimusvalmistajia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön tieto-, media- ja konetekniikan sekä tuotantotalouden koulutusohjelmat pyrkivät puolestaan tyydyttämään tämän alan yritysten suunnittelija-, tuotekehitys- ja esimiestarvetta.

Ylivieskan kaupungin elinkeinotoimi on rakentanut yhteyksiä yritysten kanssa Baltian maihin usean vuoden ajan. Niistä on saatu myönteisiä tuloksia. EU:n laajentumisen myötä verkostoja voi tulevaisuudessa hyödyntää laajemminkin. Vastaavia yhteyksiä Ylivieskan Centrian kanssa on luotu Saksaan ja Venäjälle.

Uusi maamerkki haaste arkkitehdille

Smarthousen arkkitehdiksi valittiin Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Ky Ylivieskasta tarjouskilpailun ja referenssien perusteella. Tontti on Keski-Pohjanmaan lakeudet huomioon ottaen aika ahdas, mutta liikenteellisesti näyttävässä paikassa. Vieressä kulkee vilkas tie Ouluun, Kokkolaan, Iisalmeen ja Kalajoelle. Ouluntien lisäksi tonttia rajaavat ammattikorkeakoulu ja yritystalo Origo. Rakennuksesta haluttiin aluetta yhdistävä, korkea ja ulkonäöltään näyttävä. Työpaikkoja taloon suunniteltiin yli 100 yhdeksään liikehuoneistoon. Seuraavassa vaiheessa alueen toivotaan laajenevan Ouluntien toiselle puolelle, jolloin yleisilme vahvistuu edelleen.

Smarthouse muodostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä massasta. Pohjoisesta päin tuleville avautuu kaareva, nelikerroksinen lasiseinä, joka ei jää myöskään ohikulkijoilta huomaamatta. Lasiseinän puhkaisee kolmikerroksinen tiilinen kuutio, joka on sommittelultaan ja suunnaltaan ammattikorkeakouluun yhdistettävissä. Kolmantena massana on viereisen Katajaojan ja yritystalo Origon suuntiin tukeutuva, rakennukselle pituutta antava neljäkerroksinen siipiosa.

Sisäänkäynti on rakennuksen pohjoissivulla. Se hahmottuu hyvin Oulun suunnasta tultaessa. Sisääntuloaula on korkea ja valoisa. Aulaan liittyy koko talon yhteinen neuvotteluhuone ja aulapalvelut ja siitä on yhteys kaikkiin talon kerroksissa oleviin liikehuoneistoihin. Sisustuksessa silmiinpistäviä ovat kaarevat lasitiiliseinät ja lämminsävyiset, punaruskeat jalopuupinnat. Toimistojen tasoa ilmentää huonekohtainen, jäähdytyspalkeilla toteutettu lämmityksen säätö. Kaikessa suunnittelussa on huomioitu tilojen joustava muuntelumahdollisuus. Toisesta kerroksesta oli suunniteltu sisäyhteys yhdyskäytävän kautta ammattikorkeakoulun tiloihin. Se jätettiin kustannussyistä toistaiseksi toteutumatta. Samoin on varauduttu Ouluntien ylittävään yhdyskäytävään mahdollisia laajennustarpeita ajatellen.

Vuoden mittainen urakka

Rakennustekniset työt alkoivat heinäkuun alussa vuonna 2001. Töiden urakan sai Rakennusliike Nivat & Forss Oy Kalajoelta. Vastaavana mestarina toimi Jarmo Simonen ja työpäällikkönä Leo Juola. Tarjouspyyntövaiheessa rakennusteknisiin töihin oli varattu aikaa vain kahdeksan kuukautta, mutta urakkaneuvotteluissa aikaa pidennettiin kuukaudella.