Sirkkalan kasarmi

– Yliopiston kiinnostus Sirkkalan kortteliin johtui monesta syystä, mutta merkittävin niistä on ollut paikan sijainti. Hienot, vanhat rakennukset olivat lähinnä lisäbonus ja pieni houkutin. Yliopistolla oli nimittäin jo kokemusta vanhojen rakennusten peruskorjaamisesta yliopistokäyttöön ja sitä kautta luja usko siihen, että vanhat, massiiviset tiilirakennukset taipuvat yllättävän joustavasti nykypäivän työympäristövaatimuksiin ja soveltuvat erinomaisesti yliopistokäyttöön, arkkitehti Ari Nisonen Turun yliopiston - Tila- ja teknisistä palveluista toteaa.

Kasarmeista yliopiston tiloiksi - mutkan kautta

Kupittaan kampusalueen tuntumassa sijaitsevalle Turun teknologiakeskuksen alueelle toteutettiin muutama vuosi sitten turkulaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhteinen ICT-Talo. Talolle etsittiin sopivaa sijaintia yliopistoalueen tuntumasta 2000-luvun alkupuolella. Sirkkalan kasarmi nostettiin jo tuolloin esiin yhtenä vaihtoehtona. Alue oli kuitenkin puolustushallinnon käytössä, eikä näköpiirissä ollut mahdollisuutta hankkia sitä ICT-Talon toteutuspaikaksi.

– Vuonna 2003 meille tuli Senaatti-kiinteistöiltä tieto siitä, että puolustushallinto luopuu Sirkkalan kasarmista. He tiedustelivat yliopiston halukkuutta vuokrata kyseinen alue ja kiinteistöt käyttöönsä. Yliopisto ilmoitti kiinnostuksensa kyseiseen kortteliin. Kiinteistöjen omistajana Senaatti-kiinteistöt ryhtyi valmistelemaan asemakaavan muutosta ja yliopisto puolestaan hankesuunnitelman laadintaa, Ari Nisonen kertoo.

Ensimmäiset suunnitelmat

Yliopiston tilasuunnitteluyksikössä ryhdyttiin laatimaan ensimmäisiä luonnospiirustuksia välittömästi kun oli varmistunut korttelin siirtyminen yliopiston käyttöön. Työ tehtiin omassa pajassa.

Turun yliopisto on siitä erityinen instituutio, että sillä on oma rakennussuunnittelun yksikkö, jonka se perusti keväällä 1995. Yliopiston rakentamisohjelmassa oli tuolloin seuraavalle 15–20 vuodelle lukuisia rakennushankkeita. Yliopiston johto piti tuolloin, ja pitää edelleen, tärkeänä, että yliopistolla on omaa tietotaitoa akateemisen yhteisön käyttöön soveltuvista tiloista, kertoo yksikön päällikkö Ari Nisonen.

– Keskeisintä osaamisaluettamme ovat erilaiset tarveselvitykset sekä esi- ja hankesuunnittelu: Tunnemme yliopiston yksiköiden erityistarpeet ja osaamme sovitella niitä kokonaisuuteen jo varsin varhaisessa vaiheessa hankkeen suunnittelua. Tässä hankkeessa selvitimme aluksi perusteellisesti tulevien käyttäjien tilantarpeet ja teimme alustavat layout-suunnitelmat toimintojen sijoittamisesta kortteliin. Myöhemmin olemme osallistuneet aktiivisesti suunnittelun ohjaukseen aina hankesuunnittelusta viimeisimpien toteutussuunnitelmien laadintaan asti. Sisustusarkkitehtimme Mari Sonntag on tehnyt kaikki sisustussuunnitelmat ja osallistunut kanssani kalusteiden hankintaan, Ari Nisonen summaa.

Pääosa kalustehankinnasta toteutettiin Hanselin puitesopimuksen mukaisena julkisena hankintana ja Isku voitti tämän kilpailun useimmat osa-alueet.

– Kalusteiden moderni muotokieli oikein sijoitettuna ja oikein mitoitettuna tuntuu sopivan vanhaan miljööseen erinomaisesti ja paremminkin vain korostavan sen vanhan omaa karismaattista luonnetta. Moderni kalustus on parhaimmillaan tietyllä tavalla eleettömän tyylikästä ja mielihyvää tuottavaa. Näkisin, että moderni toimistokalustus asettuu mainiosti osaksi tätä vanhaa Sirkkalan miljöötä, Ari Nisonen toteaa.

Vanhat rakennukset ja muuntojousto

– Tästä asiasta voisikin puhua pienen kirjan verran. Kuten jo aikaisemmin totesin, yliopistolla ja meillä suunnittelijoina on vankka käsitys siitä, että vanhat rakennukset ovat todellakin yllättävän muuntojoustavia, Ari Nisonen pohtii.

Hän toteaa, että runkosyvyydet aiheuttivat pientä päänvaivaa ja joissakin paikoissa ehkä pientä ”tehottomuutta” neliöiden suhteen. Opetustilojen ja toimistohuoneiden istuttaminen rakennuksiin onnistui kuitenkin hyvin.

– Minkä tehokkuudessa ehkä hävisimme, voitimme viihtyisyydessä ja miellyttävässä työympäristössä moninkertaisesti. Vanhoja ja isohkoja, n. 55 - 60 m² suuruisia miehistöhuoneita käytettiin sekä seminaarisaleina että kuuden hengen maisemakonttoreina. Paljon piti saada sovitettua myös yhden hengen huoneita, koska yliopistotyö on edelleenkin rauhallista keskittymistä vaativaa toimintaa.

Avainteema tässä kohteessa oli monipuolisuus. Jokaiselle työtehtävälle suunniteltiin tarpeiden mukaan tarkoituksenmukaiset toimitilat. Tämähän on sitä workplace-ajattelua parhaimmillaan, Nisonen toteaa tyytyväisenä.

Toiminnallisesti tilojen sijoittelua ja suunnittelua ohjasi tavoite viihtyisän, elävästi ja luonnikkaasti vuorovaikutteisen työympäristön aikaansaamisesta.

Korttelin uusi rakennusosa, nivel vanhan sairaalan ja kasarmin välillä, yhdistää rakennuksiin muuttavat yksiköt fyysisesti ja toiminnallisesti yhdeksi kokonaisuudeksi. Nivelosan aulasta muodostuu samalla kätevästi rakennuksille uusi yhteinen pääsisäänkäynti ja opiskelijoille kohtaamispaikka kahvioineen. Uusi yhteinen sisäänkäynti tarvittiin myös esteettömyysasioiden hoitamiseksi asianmukaisesti.