Sipoonlahden koulu

Vuosikymmeniä sitten koulut suunniteltiin ja rakennettiin jokseenkin vähäisin variaatioin. Uusissa kouluissa lähtökohdat ovat yksilöllisemmät, vaikka ratkaisuja toisaalta säätelevätkin usein tiukat kaava- ja rakentamismääräykset. Sipoonlahden koulun suunnittelu alkoi vuonna 2005 ja se eteni samaan tahtiin kuin aluetta kaavoitettiin.

- Arkkitehtonista perusideaa voisi kuvailla vaikkapa nimikkeellä ”kyläkoulu metsän keskellä” – tai ”koulu, joka on kylä”. Sijainti antoi melkoisesti vapauksia suunnittelulle, vaikkakin Söderkullalle ominainen punatiili otettiin Sipoon kunnan toivomuksesta julkisivun päämateriaaliksi, kertoo arkkitehti Olli Pekka Jokela.

Jokelan arkkitehtitoimisto on suunnitellut useita erityyppisiä koulurakennuksia. Tässä tapauksessa kohteen käyttäjälähtökohdat muuttuivat suunnitteluprosessin aikana niin, että alun perin pelkästään yläasteen oppilaille ajatellun koulun suunnittelussa otettiin huomioon myös luokka-asteiden 3-5 tarpeet. Ratkaisevimmin tähän vaikutti Sipoon ja Helsingin välinen alueliitos sekä Sakarinmäen koulukeskuksen siirtyminen Helsingin kaupungin kouluverkkoon.

Koulun sisäilman laatu suunniteltiin alun perinkin sen mukaisesti, että sisäilman laatutaso vastaa sisäilmastoluokituksen mukaista hyvää sisäilmastotasoa. Kriteerinä oli enintään 1000 ppm:n CO₂-pitoisuus täydessä luokkahuoneessa, mikä on viranomaisvaatimusten mukaisen sisäilmastoluokan S3 ja tätä vaativamman S2-luokan välimuoto. Ilmavirtana valittu CO₂-enimmäispitoisuus vastaa arvoa 4 litraa sekunnissa kerrosneliömetriä kohden, kun viranomaisvaatimustaso on 3 l/s m².

Hyvälaatuisen ilman myötä iv-konehuoneet ovat tavallista suurempia ja ilmastointikanavien halkaisijat normaalia kookkaammat. Ilmanjakolaitteet on mitoitettu siten, että valituilla, normaalia suuremmilla ilmavirroilla saavutetaan vedottomat sisäilmasto-olosuhteet. Tämä johti suurempaan huonekorkeuteen ja järeämpiin kantaviin rakenteisiin. Yhteensä paremman sisäilman tavoite nosti kokonaisrakennuskustannuksia muutaman prosentin.

-Tätä ei voi täysin tarkastella vain eurojen valossa. Koulussa ja työssä jaksaminen, oppimis- ja opettamistehokkuus ja sairastuvuuden väheneminen ovat ilmeisiä etuja, jotka pitkällä aikavälillä ja laajasti tarkastellen ovat taatusti kannattavia investointeja, arvioi hankkeen LVI-suunnittelija Reijo Auvinen Insinööritoimisto Asplan Oy:stä.

Sisäilman laatuluokat S1, S2 ja S3 vastaavat ilmanlaadun osalta tiettyjä sisäilman CO₂-pitoisuuden maksimimääriä. S3-laatuluokan mukaisesti hiilidioksidipitoisuus saa olla enintään 1200 ppm eli 1200 miljoonasosaa kuutiometrissä ilmaa. S2-tasoon suunniteltaessa CO₂-pitoisuus on enintään 900 ppm. Tavallisessa ulkoilmassa on nykyään hiilidioksidia runsaat 350 ppm:ää. 

Tiiltä, lasia, terästä ja betonia

Pääjulkisivultaan paikalla muurattu Sipoonlahden koulu sopii mainiosti havumetsän reunustamaan ympäristöön. Avarasta ja pitkästä pääaulasta avautuu valoisat näkymät pihalle ja metsään; lasin käyttö on keskitetty keskushalliin, joka on tarkoitettu palvelemaan myös monenlaisia koulutoiminnan ulkopuolisia toimintoja.