Sello

Hankkeen investoreina ovat toimineet kolme eläkevakuuttajaa: sijoitus jakautuu niin, että Kuntien eläkevakuutus omistaa noin puolet, LEL Työeläkekassa ja Eläke-Fennia jakavat toisen puoliskon omistuksesta.

‑ Projektinjohtourakoitsijana toimi maamme kahden suurimman rakennusyrityksen, NCC Finland Oy:n ja Skanska Etelä-Suomi Oy:n hanketta varten perustama työyhteenliittymä Tyl Leppävaara. Hankkeessa oli mukana kolme rakennuttajakonsulttia, CM-Urakointi Oy, Indepro Oy ja Realprojekti Oy, kertoo Eerik Karvinen CM-Urakoinnista.

Liikekeskus rakennetaan kahdessa eri vaiheessa. Nyt valmistunut ensimmäinen vaihe on kooltaan noin 90 000 brm². Rakenteilla oleva erikoisliikkeiden kauppakeskus tulee olemaan hieman suurempi. Myös sijoituskohteena hanke on mittava, suurempi kuin Matinkylän Iso Omena.

Yksi viidestä suurimmasta kasvukeskuksesta

‑ Pääkaupunkiseudun keskusten hierarkia rakentuu niin, että Helsingin kantakaupungin ydin on pääkeskus. Sen ympärillä on useita aluekeskuksia. Leppävaara on uusista tulokkaista merkittävin, kertoo arkkitehti Pekka Helin.

Alueen täysipainoinen rakentaminen ja kehittäminen kuitenkin viivästyivät maanomistuksen olosuhteista johtuen. Viitisen vuotta sitten tilanne muuttui: silloin aloitettiin myös Sellon kehitystyö.

‑ Leppävaaran aluekeskukseen tarvittiin niin vähittäiskaupan kuin vapaa-ajankin vetovoimaista toimintaa. Etunenässä kehittäjäksi lähti rakennusyritys NCC. Myöhemmin kuvaan tuli mukaan Skanska. Investori-rakenne selvisi myös melko ripeästi ja samoihin aikoihin alkoivat neuvottelut mahdollisten ankkuriyritysten kanssa. Mukaan lähtivät Maxi, Citymarket ja Alko. Tämän lisäksi vuokralaisasiakkaiksi liikekeskukseen pyrittiin saamaan mukaan parisenkymmentä erikoisliikettä. Nämä olivat etupäässä vanhan Maxin yrittäjiä.

Keskusteltiin myös ideasta rakentaa suuri elokuvakeskus, mutta sen kannattavuus osoittautui riittämättömäksi. Tuolloin katseet kääntyivät Espoon kaupungin kulttuuritoimen puoleen. Kirjaston lisäksi ankkuritoimintoihin saatiin mukaan musiikkisali ja musiikkiopisto, kuvaa hankkeen alkua TP Keskustakehitys Oy:n toimitusjohtaja Matti Mare.

Mikä sitten tekee Leppävaaran asemanseudusta niin houkuttelevan, että saadaan sitoutettua niin kunnalliset kulttuuritoimen palvelut kuin päivittäis-, vaatetus- ja kodintavaroiden sekä ravintola-, viihde- ja hyvinvointipalveluiden tarjoajatkin?

Matti Mare tiivistää tilanteen muutamiin faktoihin:

‑ Kaiken perustana on tietysti kuluttaja, ostovoima ja palvelujen saatavuus. Sellon vaikutusalue voidaan jakaa kolmeen osaan: E1:n alueella asuu noin 37 000, E2:n noin 39 000 ja E3:n noin 40 000 asukasta. Heidän ostovoimansa oli vuonna 2000 arvossa mitattuna pyöreät 600 milj. mk.

Myös liikennemäärät Leppävaarassa ja sen lähialueilla ovat melkoiset. Lähiliikenteen junaa käyttää päivittäin 28 000 ihmistä, Kehä I:n kautta kulkee noin 70 000 ajoneuvoa päivässä ja hieman kauempana olevalla Turunväylällä liikenteen määrä on keskimäärin 40 000 – 45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Sellolla on näin ollen erittäin hyvät mahdollisuudet kehittyä pohjoismaiden suurimman liikekeskuksen, Itäkeskuksen pariksi. Locus-lehden 29.8.2001 julkaiseman artikkelin mukaan Leppävaaran ympärillä on jopa 500 000 asukkaan markkina-alue.