Satotalo

Sato-Yhtymä Oyj:n historia alkaa vuodesta 1940, jolloin valmistui Asunto Oy Sato No:1 Helsingin Käpylään. Se oli Sosiaalisen Asuntotuotanto Oy:n ensimmäinen, 170 asuntoa käsittävä yhtiö.

Saton toimintoja nykyisin ovat kiinteistösijoittaminen, asuntopalvelu, toimeksiantoisännöinti ja rakennuttaminen. Toiminta-alueena on koko Suomi. Sato on tuottanut toimintansa aikana noin 210 000 asuntoa.

Omassa omistuksessa olevien asuntojen määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ollen noin 24 000 asuntoa. Kun myös rakennuttaminen sekä omaan omistukseen että myytävään tuotantoon on viime vuosina jatkunut vireänä, on henkilökuntaakin tarvittu vuosittain lisää. Uuden toimitalon tärkeä tehtävä oli myös koota Helsingissä kaikki toiminnot saman katon alle lukuun ottamatta asuntojen myyntiä, joka sijaitsee edelleen ydinkeskustassa.

Arkkitehtuuri

Satotalon tilojen tuli olla muuntojoustavia ja monikäyttöisiä kiinteistön arvon säilymisen takaamiseksi myös pitkällä tähtäimellä. Johtaja Tuomas Anttilan mukaan johtoryhmän ja henkilökunnan toiveita noudatettiin tilaohjelman laadinnassa.

Suunnittelijaksi valittiin Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Oy, joka on suunnitellut useita asuntorakennuskohteita Satolle.

Arkkitehti sijoitti rakennusoikeuden kahteen massaan: suurimman osan junanradan puoleiseen, kuusikerroksiseen, muurimaiseen osaan ja loput ”limppuun” eli nelikerroksiseen, neliön muotoiseen massaan. Massat yhdistettiin lasikattoisella aulalla toisiinsa. Arkkitehti piti tärkeänä, että aulaan tuli kaksi pääsisäänkäyntiä eli aulan molemmista päistä pääsee sisään yhtä arvokkaasti.

Julkisivumateriaalit ovat rapattua pintaa, terästä ja lasia. Aurinkosuojat ovat hiekkapuhallettua lasia. Rakennukseen valittiin yksinkertainen ja klassinen väritys kuten vanhan Käpylän taloissa usein on. Tehostevärinä on italianpunainen sisääntulo-oven viereisessä seinässä. Punainen rappauspinta työntyy sisälle aulaan. Muita tehostevärejä on syvä merenvihreä, jota on käytetty monissakin sisäseinissä.

Ulkoväritys on vaaleaa rappausta, lasia, tummanharmaata terästä ja kuudennen kerroksen saunaosaston kohdalle on sijoitettu punertavaa puuta. Hyvin mielenkiintoinen on pergola-rakennelma pihan puolella. Teräskehikko toimii ikään kuin porttina, joka ohjaa autopaikoitukseen. Paikoitushalli, johon mahtuu 136 autoa, on sijoitettu kahteen kerrokseen osittain pihan alle, osittain rakennuksen kellariin. Etupihalla on vain viisi autopaikkaa.

Toimistotilojen mitoitus perustuu 2,7 metrin moduuliin, joka on vielä jaettavissa kahtia joissakin osissa taloa. Tilat ovat siten helposti muunneltavia. Lähtökohtana oli, että lähes kaikki työntekijät toimivat omissa huoneissaan.

Käytäville rakennettiin kaapistot siten, että puolet kaapin syvyydestä on upotettu huoneen puolelle ja liukuovet avautuvat käytäville. Näin huoneeseen tuli ehjä seinäpinta ja kaapistot muodostavat käytävän ja huoneen välisen seinän.

Arkkitehti Stefan Ahlman on tyytyväinen siihen, että Sato antoi aikaa sekä suunnitteluun että toteutukseen. Sekä työmaan valvonnasta vastannut Matti Iso-Herttua että Tuomas Anttila olivat innostuneita projektista ja heillä oli selkeä käsitys rakennushankkeen laatutasotavoitteesta.

Stefan Ahlman painottaa, että rakentamisen lopullista laatua uhkaa moneen eri osaan pilkottu toteutustapa. Jokainen kantaa vastuunsa vain omasta osuudestaan eikä kokonaisuudesta. Usein käy niin, että lopputulos on monesta kohdasta tavoiteltua heikompi. Perinteistä ehyttä kokonaisuutta näkee hyvin harvoin. Ehkäpä rakennuksen arkkitehti voi olla tätä mieltä. Sitä on kuitenkin vaikea uskoa tämän rakennuksen kohdalla.