Sataman komentosilta

Lähtökohtana rakennuksen arkkitehtuurille oli satamamiljöö, sen suuri mittakaava ja värikkäät konttipinot. Gatehousessa haettiin arkkitehtuurin aiheita laivoista. Rakennuksen pääarkkitehti Kai Wartiainen Pöyry Architects Oy:stä on suunnitellut myös Helsingin Ruoholahden HTC-rakennukset, joihin sataman nosturit antoivat selvästi tunnistettavia muotoaiheita. Gatehousen kiilamainen lasihalli hakee puolestaan yhteyksiä laivan keulaan, ja julkisivun pinnoitekin suunniteltiin näyttämään levyistä niitatulta laivan kyljeltä.

– Talo tehtiin rakennuskustannuksia ajatellen mahdollisimman huonoon aikaan, kaikki oli kallista ja kustannuspaineet huomattavia, kertoo Wartiainen. Esimerkiksi kokonaisuutta keventäviä lasirakenteita jouduttiin supistamaan. Arkkitehdin työkalupakista löytyi kuitenkin keino tämänkin varalle. Menetettyjä lasirakenteita kompensoimaan Wartiainen kehitteli julkisivuun kolmiomaisia, siivekkeen tapaisia suuria värikenttiä, mutta kaupunkikuvatoimikunta ei näitä hyväksynyt.

Wartiainen on tästä vieläkin harmissaan.

– Mitä väliä kaupunkikuvatoimikunnalle on, miltä joku rakennus satamassa näyttää. Toimikunnassa on ammattitaidottomia hölmöjä, ja tämän voit kyllä kirjoittaa, Wartiainen puuskahtaa.

– He olisivat halunneet vaihtaa vielä ikkunakarmien väritkin, mutta ikkunat olivat jo siinä vaiheessa työmaalla.

– Tästä tuli ehkä vähän liikaa talon näköinen. Meren mittakaavaan rakennus on liian pieni, isojen laivojen ja konttipinojen keskellä se olisi tarvinnut rajumman ilmeen. Minua ei haittaisi ollenkaan, vaikka talossa olisi suurella siellä toimivien yritysten logoja, siinä missä pakettiautojen kyljissäkin.

– Talot ovat joko monumentteja tai arkirakennuksia, Wartiainen linjaa. – Monumenttiin liittyy ajan kulun vastustaminen, kuten kirkoissa. Arkirakennuksia ovat autotallit, niitä käytetään ja muutetaan. Ne eivät saa olla monumentteja. Gatehouse on arkirakennus siinä missä autotalli, se on tehty käytettäväksi ja muutettavaksi. Toisaalta sillä on selkeä, vanha päävolyymi, joka kestää myös muutoksia.

Pöyryn, Spondan ja Lujatalon joukkue

Kun Helsingin Satama oli julkistanut tarjouskilpailun sataman keskusrakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja hallinnoinnista, Sponda ja Pöyry-konserniin kuuluva Evata Development ryhtyivät ideoimaan kilpailuhanketta.

Hankkeen projektinjohtourakoitsijaksi tuli Lujatalo Oy, jonka aliurakoitsijana kaikki hankkeen urakoitsijat toimivat, myös samaan konserniin kuuluva Lujabetoni Oy.

– Se oli yksi toimittaja muiden joukossa, nämä työt kilpailutettiin siinä missä muutkin, toteaa Lujatalon projektipäällikkö Timo Salo-Tuisku.

Kilpailuvaiheen laskelmien perusteella tehtiin tavoitehintainen urakkasopimus. Rakennusvaiheessa Lujatalo esitti vaihtoehtoisia ratkaisuja ja antoi kustannustietoutta suunnitelmien muuttumisesta.

Gatehouse on osa porttikeskusta, johon kuuluu myös matkustajaterminaali ja pysäköintitiloja. Rakennusten välissä on varaus Gatehousen kolmikerroksiselle laajennusosalle, mikäli tarvetta jatkossa ilmenee. Samassa kokonaisuudessa on myös ekumeeninen kappelirakennus Helsinki Seafarers’ Centre, jossa toimii muun muassa merimieskirkko. Tämä rakennus sijaitsee omalla tontillaan, sen viereinen puistometsikkö kuuluu Gatehousen tonttiin.

Rakennuttajana toiminut Sponda Oyj vastaa myös jatkossa kiinteistöjen hallinnoinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä. Maa-alue on vuokrattu satamalta pitkäaikaisella sopimuksella.

Spondalle Porttikeskus on pitkäaikainen sijoitus.

– Meillä yleisestikin on politiikkana pitkäaikainen omistus, kertoo toimitusjohtaja Kari Inkinen.

– Erityisesti tässä kohteessa on kaupunginkin kanssa sovittu, että tätä kehitetään yhdessä pitkällä tähtäimellä.

Pitkäjänteisyydelle luo osaltaan pohjaa muuntojoustavuus.

– Hankkeessa olennaista oli toiminnallisuus ja muunneltavuus eri yritysten tarpeisiin, toteaa logistiikkakiinteistöjen aluepäällikkö Perttu Hokkanen Sponda Oyj:stä.

Rekkaterminaalin tunnelmia

Gatehousen tilat jäsentyvät pystysuunnassa eriluonteisiksi, ja jo satunnainenkin kävijä voi havaita käytön ja käyttäjien erot rakennuksen eri osissa.

Pinta-alaltaan laajaan maantasokerrokseen oli jo alkuvaiheessa kaavailtu yrityksiä, joiden toiminnassa asiakaspalvelulla on merkittävä osa. Näitä ovat muun muassa tulli ja logistiikkayritykset sekä ravintola- ja aulapalvelut.

– Suunnittelun ja rakentamisen aikana näiden tilojen kysyntä osoittautui ennakoitua suuremmaksi, ja näitä tiloja sijoitettiin myös toiseen kerrokseen, kertoo Hokkanen.

– Samasta syystä aulaan lisättiin avoporrasyhteys ensimmäisen ja toisen kerroksen välille.