Sammon keskuslukio ja Pellervon kirjasto

Sammon keskuslukion hallitseva tila on keskusaula, jonka kummallakin puolella on kolme siipirakennusta. Itäpuolelle sijoittuvat A-, B- ja C -siivet, joissa on opetustiloja. Länsipuolella ovat Pellervon kirjasto, keittiö ja ruokala, hallintotilat sekä liikuntasali eli siivet D, E ja F. Auditorio ja liikuntatilat ovat ulkopuolistenkin varattavissa, kirjasto taas on yksi kaupungin kirjastoista, vaikkakin lukion opiskelijoiden helposti käytettävissä saman katon alla.

Sammon keskuslukion rakentamiseen on kohdistunut paljon odotuksia, sillä suunnitelma tuli valituksi 93 ehdotuksen joukosta. Rakennuttajakonsulttina toimineen Insinööritoimisto Jorma Väänänen Oy:n edustaja, projektipäällikkö Kimmo Mäkelä kertoo, miten hienoa oli projektin aikana nähdä voittoisien kuvien rakentuvan todellisuudeksi. Tilojen käyttäjät eli opetushenkilöstö on ollut mukana suunnittelussa.

‑ Suunnitteluaikana tehtiin käyttäjien toiveiden mukaisia muutoksia, sanoo koulun rehtori Hannu Suoniemi. – Esimerkiksi huoneiden määrät laitettiin uusiksi ja liikuntasalin kiinteä näyttämö muutettiin lattiatasosta tarvittaessa nostettavaksi – näin saatiin liikunnan hyötytila suuremmaksi.

Sammon keskuslukion yleisen suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Olli-Pekka Jokelan suunnitelma ”Puistossa”. Perusteluna on koulun idean, toimivuuden ja arkkitehtonisen hahmon yhdistyminen luontevaksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi. Kirjasto ja pääaula reunustavat kauniisti puistoa. Toisella puolella taloa kulkee Hervannan valtaväylä syvänteessä ja sinne ei ole talosta käyntiä, sillä asiointi tapahtuu pihan puolelta.

Lähtökohta lukiohankkeeseen ryhtymiselle syntyi jo vuonna 2001, jolloin Tampereen kaupungin koulutilaryhmä totesi kaupunkiin tarvittavan 450 uutta lukiopaikkaa. Nyt uudessa Sammon keskuslukiossa opiskelee 470 lukiolaista.

Siipien väliin jää kolme erityyppistä pihaa

Arkkitehtuurin yksi olennainen osa on rakennusta ympäröivän puiston käsittely. Luonto tulee lähelle rakennusta siipiosien väliin jäävien piha-alueiden kautta, sillä avaran aulatilan lasiseinien kautta näkymä jatkuu pihalle ja puistoon. Julkisivumateriaaleina ovat vihreä keraaminen laatta, harmaa teräs ja vaalea rappaus siipien päissä. Rakennuksen arkkitehtuurille on ominaista umpi- ja lasiseinien vuorottelu. Varsinaiset luokkahuoneiden julkisivut ovat yksinkertaisia, metallisia nauhaikkunasivuja. Samat sävyt ja osin materiaalitkin jatkuvat myös rakennuksen sisällä.

Keskusaulan avaruutta korostavat vielä itä-länsisuuntaiset sillat, jotka kulkevat aulan yli kerrostasoissa. A-Insinöörien Kari Ylösen mukaan rakennesuunnittelu kulminoituikin juuri tähän tilaan. Rakennuksessa on kaikkiaan kolme kerrosta. Kellariin sijoittuvat tekniset tilat ja neljänteen kerrokseen iv-konehuoneet. Kolmannessa kerroksessa ovat reaaliaineiden, kielten ja kuvaamataidon lisäksi terveydenhoitotilat. Toisessa kerroksessa on äidinkieltä, fysiikkaa ja tietotekniikka, mutta lisäksi etäopetustilat verkko-opetukseen. Niitä tarvitsevat samaan taloon sijoittuvat aikuislukiolaiset, joita on noin 1000 opiskelijaa lukuvuoden aikana.

Ensimmäisessä kerroksessa ovat auditorio, liikuntasali/juhlasali, kirjasto ja ruokala. Aulasta pääsee ryhmätyötiloihin ja vahtimestari istuu omassa lasiseinäisessä työhuoneessaan valvoen, että kaikki toimii talossa. Mielenkiintoisen yksityiskohdan muodostaa viininpunainen uloke toisen kerroksen tasolla, se on oppilaskunnan huone. Niin opettajien kuin oppilaidenkin työergonomiaan on kiinnitetty huomiota varustamalla osa luokkien takimmaisista paikoista baarijakkaran korkuisilla tuoleilla ja pöydillä. Luokkien ikkunat on varustettu ulkopuolisella auringonsuojauksella rauhallisen yleisvalon aikaansaamiseksi. Opettajan puoleinen pääty valkokankaineen on kuitenkin tietoisesti jätetty vähemmälle luonnonvalolle. Tasainen työskentelyvalo oppilaille luokan eri puolilla synnytetään pääasiassa keinovalaistuksella.

Keskusaula on puolestaan täynnä luonnonvaloa ja eri suuntiin aukeavia puistonäkymä.

Aikuismainen leima

Sammon keskuslukion aulassa on kahvio, joka samalla toimii ruokalana lukiolaisille. Ilmeeltään aula voisi olla vaikka kongressikeskuksen avara tila kahviosyvennyksineen. Seiniä koristavat taiteilija Robert Lucanderin maalaukset, osana aulan ilmettä. Työt olivat valmiina jo rakennuksen luovutuksessa. Tamperelaisen Marja Pirilän ja Petri Nuutisen vaneriveistos Kenno camera obscura sijaitsee sisäänkäynnin vieressä. Outi Heiskasen hiekkapuhallettu lasiteos sijoittuu kirjastoon. Pellervon kirjaston koko on 700 m² ja siellä tulee käymään arvion mukaan vuosittain 50 000 kävijää. Kirjastossa työskentelee kolme henkilöä, koulun puolella opettajia on 50 ja muuta henkilökuntaa 20.