Salon lukion rakennuksen kuvailemiseen pitää käyttää aika monia myönteisiä adjektiiveja: valoisa, kaunis, värikäs, monimuotoinen, mielenkiintoinen. Olennaista on myös, että rakennuksen tilat opettavat ja tukevat oppimista. Ympäristö liittyy kiinteästi rakennukseen, josta avautuvat moneen suuntaan kaupunkioloissa ainutlaatuisen kulttuurimaiseman näkymät.
Salon Hermannin ja Laurin lukioitten yhdistäminen oli tavoite, jonka toteutumiseen meni pitkälti toistakymmentä vuotta. Lukion tiloissa toimii myös 1997 toimintansa aloittanut Salon aikuislukio. Vuonna 1999 yhdistämishankkeeseen tartuttiin tosissaan. Kahdeksasta vaihtoehtoisesta rakennuksen sijoituspaikasta ensimmäiselle sijalle nousi Kaherin alue, sekä liikenteellisistä että opetuksellisista syistä. Keskuslukio on painottunut liikuntaan ja luonnontieteisiin ja Kaherissa se voitiin rakentaa sadan hehtaarin laajuisen urheilupuiston, laajan peltoaukean yläpäähän ja Uskelan historiallisen kirkonmäen viereen. Kaavamuutos vei aikaa, suunnitteluun päästiin vasta vuonna 2002.
Rakentaminen alkoi maaliskuussa 2004, talo luovutettiin sisäpuolisten töitten osalta viime heinäkuun lopussa ja ulkopuoliset työt valmistuivat kuukautta myöhemmin.
Salon kaupunki on viime vuosina investoinut koulujen rakentamiseen kahdeksan vuoden aikana yhteensä 50 miljoonaa euroa, josta valtion osuutta on ollut 3,5 miljoonaa.
- Keskuslukion rakentaminen oli Salon kaupungin kaikkien aikojen suurin talonrakennushanke. Rakennuksen kokonaisala on 9 060 m2 ja kerrosala 7 200m2. Rakennuskustannukset olivat noin 10,206 miljoonaa euroa ja erilliset hankinnat 1,7 miljoonaa, kaupungin teknisen toimen johtaja Alpo Pauna kertoo.
- Suunnittelukausi oli kyllä pitkä, mutta ongelmia tuotti, kun toteutukseen oli varattu liian lyhyt aika. Sen olisi pitänyt olla kaksi, kolme kuukautta pitempi. Kohde valmistui kuukauden aikataulusta myöhässä, vain pari viikkoa ennen syyslukukauden alkua.
Rehtori Ossi Rintala kertoo lukioitten yhdistämisen sujuneen ilman ongelmia, koska asia valmisteltiin hyvin. Tyytyväisiä opettajat ovat olleet myös uuteen työympäristöönsä.
-Tilat ovat toimivia ja muunneltavia. On isoja ja pieniä tiloja, joita voidaan yhdistää ja erottaa eri tavoin, valoisa ja kaunis rakennus sekä hieno ympäristö kaupungin ja maaseudun rajamaalla. Opiskelijoitten viihtymisestä kertoo, että monet heistä jäävät oppituntien jälkeenkin koululle tekemään kotitehtäviään. Oikeastaan ainoa ongelma on ollut, että ATK-toiminnot eivät vielä suju moitteettomasti.
Lukio on mitoitettu 660 opiskelijalle ja nyt heitä on päivälukiossa noin 600. Iltalukiota käy 130 tutkintoon tähtäävää opiskelijaa ja 350 aineopiskelijaa.
Rakennuksen on suunnitellut lahtelainen, jo 12 vuotta koulurakennusten suunnitteluun keskittynyt arkkitehtitoimisto H & M Arkkitehdit, pääsuunnittelijoina Seppo Markku ja Anneli Hellsten.
-Suunnittelumme on hyvin käyttäjälähtöistä ja pohdimme, miten itse koulurakennus voisi tukea toimintaa. Tilat, värit, materiaalit ja esineympäristö taideteoksineen ovat ”opetustehtävissä.” Kauneus ja valoisuus opettavat kauneutta, rumat ja huonosti tehdyt esineet kertovat toisenlaisen tarinan. Tätä ajattelua kutsumme suunnittelufilosofiassamme tilanpedagogiaksi, arkkitehdit kertovat.
Arkkitehtitoimistolla on hyvät kokemukset laajapohjaisesta yhteistyöstä. Myös Salossa arkkitehtisuunnittelijat järjestivät seminaarisarjan rakennuksen koko käyttäjäkunnan edustajille ja hankkeeseen jollakin tavalla liittyville vaikuttajatahoille. Ensikokoontumisessa käytiin läpi, mitä lähdetään tekemään, mitkä ovat tavoitteet ja käyttäjiltä saatiin palautetta. Kokoontumisia jatkettiin luonnosvaiheessa, jolloin suunnitelmia oli mahdollista kommentoida ja toisaalta tehdä muutoksia. Lopuksi käytiin asiat käyttäjäryhmien kanssa vielä läpi ns. pipettitasolla.