Salmisaaren liikuntakeskus

Salmisaaren rakentamiselle on ollut tyypillistä punatiiliset julkisivut, ja tarkkaan käytetyt rakennusoikeudet. Meren rantaan sijoittuva alue on eräs pääkaupungin keskustan tärkeimpiä kehityskohteita.

Hiilikasoilta vapautuneelle rakennuspaikalle on asteittain noussut toimitaloja, niitä palveleva laaja paikoituslaitos, ja nyt vuorostaan liikuntakeskus. Logistisesti liikuntakeskus ei voisi olla paremmalla paikalla, sillä Salmisaareen pääsee joustavasti julkisilla kulkuneuvoilla ja Länsiväylää pitkin helposti myös lähikunnista.

Kehitystyötä kysynnän mukaan

Rakennuttajapäällikkö Jari Toikka Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta kertoo, että Salmisaaren liikuntakeskuksen hanke tuli Varmalle valmiina investointikohteena.

- YIT vastasi Salmisaaren liikuntakeskuksen hankkeesta suunnittelun, rakentamisen ja vuokraamisen osalta. Investointinäkökulmasta Varman odotukset ovat hankkeessa korkealla: sijainti on erittäin hyvä, ja ihmiset käyttävät yhä enemmän laadukkaita vapaa-ajanpalveluita.

Sijoittajan roolia helpotti myös se, että vallitsevan suhdanteen vuoksi työmaalle saatiin riittävästi osaavia resursseja koko hankkeen ajan. Hanke pystyttiin toteuttamaan suunnitellusti, vaikka aikataulu olikin kireä.

Juuri valmistuneelle kiinteistölle ei ole tarkoitus lyhyellä aikavälillä tehdä mitään erityistä. Jatkossa kohdetta kehitetään mahdollisten kysyntämuutosten mukaisesti, hahmottelee rakennuttajapäällikkö Toikka työeläkevakuutusyhtiön visioita kohteen tulevaisuudesta.

Liikuntalajista toiseen

Monipuolisen liikuntatarjonnan sijoittaminen yhteen rakennukseen oli haasteellinen tehtävä. Järjestetyssä tontinluovutuskilpailussa Helsingin kaupungin yhtenä ehtona oli, että liikuntakeskukseen täytyi saada jäähallitoiminnot. Kahden jääkentän asema vaikutti paljon rakennuksen kokonaismitoitukseen; jääkiekkokentät oheistiloineen täyttävät nyt koko K2-kerroksen.

K1- ja 3-kerrokset ovat laajuudeltaan alle puolet normaalikerroksesta. 30-metrisen seinäkiipeilytilan pääsisäänkäynti sijoittuu kerrokseen K1. Kiipeilytilaa rajaavan lasiseinän ansiosta huimia suorituksia voi ihailla kaikista kerroksista, aina ylös asti. Myös kiipeilyseinien rakenteet ovat massiivisia, joten lattian kantavuus tuli harkita erikseen.

Liikuntakeskuksen ensimmäisessä kerroksessa palvelevat rinnan lounasravintola, keilahalli ja kuntokeskus. Muita kuin liikuntaan liittyviä tiloja rakennuksessa sai olla 15 %.

Toisen kerroksen beach volley -kenttien lattioita peittää 45 senttiä erikoishiekkaa, mikä sai tilan välipohjan kantavuuslaskelmat poikkeamaan rajusti tavanomaisesta. Tilan korkeus mitoitettiin nimenomaan lentopalloon sopivaksi. Saunassa olijatkaan eivät jää täysin paitsi pelitapahtumista, sillä saunojilla suunniteltiin kentälle antavaa ikkuna. Pesutilojen tarve pieneni hieman tavanomaisesta, sillä samat peseytymistilat palvelevat sekä naisia että miehiä.

Samassa kerroksessa voi ultraviolettivalaistuissa tiloissa pelata laser-sotaa, ja pitää kokoontumisia city-kulttuurin henkeen koristelluissa yrityksen tiloissa. Liikuntakeskuksessa aloittaa toimintansa suomalaisittain harvinainen liikuntapainotteinen päiväkoti, jolle valmistuu kesän aikana normaalit päivähoidon käyttöön sopivat tilat kolmanteen kerrokseen.
Ylimmässä kerroksessa sijaitsevista tanssisaleista avautuu näköala ympäröivään merelliseen kaupunkimaisemaan. Viereisten tilojen sulkapallokentät muuntuvat tarvittaessa myös salibandy-käyttöön. Neljännestä kerroksesta löytyy IV-tekniikan lisäksi ravintolan kabinettitilat sekä tilaussauna terasseineen.

Valmiina asiakkaita varten

Rakennuttajatoimisto Demaco Oy on ollut mukana useissa vastaavan tyyppisissä, kvr-muodolla hoidetussa hankkeissa tilaajan edunvalvojana. Salmisaaren liikuntakeskuksen kohdalla rakennuttajakonsulttina toimi Seppo Heikkinen.

- Kun Demacon projektipäällikkö, päävalvoja, sekä lvi- ja sähkövalvojat tulivat hankkeeseen mukaan, neuvottelut olivat jo pitkällä. YIT ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma olivat laatimassa urakkasopimusta, joka allekirjoitettiin tammikuussa 2009.

Sidottu hintataso urakkasopimusmallina saa aikaan sen, että mahdolliset kustannustason muutokset urakka-aikana eivät näy tilaajan suuntaan.

Kvr-urakoitsija oli laatinut urakkasopimusta varten alustavat tekniset- ja rakennustapaselosteet; samoin pääpiirustukset olivat valmiina. Eri tiloista tehty pitkälle viedyt suunnitelmat ennen rakennuttajakonsultin työn alkua, koska kohteen ankkuriyritykset, kuten jäähallit, kuntokeskus ja ravintola oli jo sitoutettu hankkeeseen.

Rakennuttajakonsultti tarkasti sopimukseen tulevan teknisen aineiston, ja osallistui urakkasopimusneuvotteluihin. Osa tiloista oli vielä vuokraamatta, ja näille alueille laadittiin tekniset vaatimukset urakkasuorituksen pohjaksi. Myös työmaakokouksien vetäminen, rakennustyön valvonnasta, rakennuksen vastaanotosta sekä teknisestä vastaanotosta huolehtiminen kuului konsultin tehtäviin.

Samoin työturvallisuuskoordinaattorin vastuu oli Demacolla, jossa päävalvoja Kalervo Hatakka hoiti tehtävää. Yrityksen rakennuttajatiimi saikin kunniamaininnan vuonna 2009 Uudenmaan alueen työturvallisuuskilpailussa juuri tämän hankkeen osalta.

Erääksi rakennuttajakonsultin suurimmista haasteista kohteessa muodostui aikataulu.

- Todella tiukka aikataulu tiedostettiin jo sopimusvaiheessa. Aikatauluseurantaan kiinnitettiin erityistä huomiota koko ajan, ja loppuvaiheessa pidettiin työmaan yhteisiä aikataulun seurantapalavereita.

Koska kyseessä oli julkinen tila, valmiusaste oli todella tärkeää, jotta liikuntakeskuksessa todella pystyttiin tarjoamaan palveluita määräpäivänä. - Urakoitsija pystyi huolehtimaan tilojen valmistumisesta mainiosti, kiittää Heikkinen.

Talon vastaanoton jälkeen käyttäjiltä on saatu positiivista palautetta valmistuneiden tilojen käyttöasteista. Tämä kertoo siitä, että liikuntatiloille oli todellinen tilaus kyseisellä alueella.

Erilaisia toimijoita

Tontinluovutuskilpailun voittaneen YIT:n konseptin tavoitteena oli eräänlainen liikuntapalvelujen kauppakeskus. Oululainen Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy sai haastavan tehtävän suunnitella keskeiselle paikalle monipuolinen liikuntakeskus, vaikka läheskään kaikki toimijat eivät olleet vielä tiedossa. Suunnittelutyön aikana joitakin vuokralaisia myös vaihtui, ja ohjelmoituun tilaan saattoi olla aivan erilaista toimintaa.

Rakennusmassaa yhdistävä teema on korkea kiipeilytila, johon voi nähdä eri kerroksista. Kerrosaulasta on sisäänkäynnit sen molemmin puolin sijoittuviin liikuntatiloihin.

Rakennuksen pääsisäänkäynti on ensimmäisessä kerroksessa Energiakadun puolella. Tämä osuus valmistuu lopullisesti, kun kortteli täydentyy lisärakentamisen myötä.

Salmisaaren rakentamisen räystäskorkeutta ja julkisivumateriaaleja säädellään kaavalla. Liikuntakeskuksen julkisivu viereiseen voimalaitokseen päin on ikkunaton tiilifasadi, jota elävöittävät hämärissä syttyvät ulkovalaisimet.

Toiselle pitkälle julkisivulle suunniteltiin ripustetut terassi-ulokkeet, joiden sininen väri toistuu myös lähiympäristössä. Sisätilojen pinnat jätettiin viimeistelemättömiksi, ja niitä muokataan toimijoiden tarpeiden mukaan.

Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroisella oli kohteessa avustavana suunnittelijana vantaalainen Visionar Arkkitehdit Oy, joka osallistui muun muassa käyttäjäneuvotteluihin.

Jättikuormia ja tärinänvaimennusta

Salmisaaren liikuntakeskuksen vaativan rakennesuunnittelutyön suoritti Finnmap Consulting Oy, jossa vastaavana rakennesuunnittelijana toimi RI Jarmo Hanninen.

Rakennuksen runkorakenteen vaihtoehtoja olivat betoni ja teräs. Valinta kääntyi teräkseen tiukan hinta- ja laatukilpailun jälkeen. Liikuntakeskuksen teräsrakenteet asennuksineen, samoin kuin kolme kilometriä porattavia teräsputkipaaluja rakennuksen perustuksiin, toimitti Rautaruukki. Toimitukseen sisältyi myös teräsrakenteiden palosuojauksen suunnittelu ja toteutus.

Korkeutensa ja mittakaavansa puolesta liikuntakeskus sisältää todellisia erikoistiloja. Rakennuksen runkosyvyys on 34,5 metriä. Liittorakenteiset teräspilarit (maks. 500 x 500 mm / fii 559 mm) ovat 7,5 metrin välein keskialuetta lukuun ottamatta.

Pitkä jänneväli ja suuret kuormat heijastuvat kantaviin teräsristikoihin, joiden korkeus on jopa 3,4 metriä. Pisimmät ristikot ovat 28,5 metrin mittaisia ja 3,3 metriä korkeita. Painoa ristikoilla on suurimmillaan 18 tonnia.

Kantavia seiniä on vähän, sillä tilojen tuli olla muuntojoustavia vuokralaisten toiminnan mukaan. Pääpystynousut voitiin sijoittaa seinäkiipeily-yrittäjän tarvitsemaan korkeaan tilaan. Välipohjien ontelolaattojen korkeus on yleensä 320 mm, ja ne tukevat WQ-palkit.

Suurimmat lattiakuormat ovat rantalentopallokentän kohdalla, jossa hiekkakenttä rasittaa välipohjaa tonnilla neliötä kohden. Mutta kuormaakin huomattavampi oli tasojen värähtelymitoitus. Liikuntatilojen välipohjakuormitus on suunniteltu ja mitoitettu dynaamiselle värähtelykuormitukselle kansainvälisesti hyväksyttyjen liikuntatilojen mitoituskriteerien mukaisesti, toteaa rakennesuunnittelusta vastanneen tulosyksikön johtaja Markku Varis.

Salmisaaren liikuntakeskus oli ns. erityismenettelykohde, jossa suunnitelmille suoritettiin ulkopuolinen tarkastus. Rakennuksen paloturvallisuus ratkaistiin toiminnallisen palomitoituksen perusteella erilaisia paloskenaarioita käyttäen, jolloin lämpötilannoususta tehtiin tilakohtainen tutkimus.

Finnmap Consulting hoiti myös tuoteosakauppaan sisältyvien teräsrakenteiden suunnittelun palomitoituksineen. DI Jussi Kallioniemen mukaan suunnittelu tapahtui 4D-tietomalleilla, jotka käsittivät teräsrakenteiden lisäksi porrashuoneiden betonielementit, välipohjien ontelolaatat ja julkisivuelementit, sekä oleellisimmat täydentävät rakenteet.

Tietomallinnusta olisi mahdollista käyttää nykyistä enemmän apuna myös rakennusvaiheen koordinoinnissa ja aikataulutuksessa, työmaan logistisessa hallinnassa ja yksityiskohtien tarkastelussa. Työmaalla aika ei useinkaan riitä kaikkien tietomallinnuksen ominaisuuksien hyväksikäyttöön.

Salmisaari täyttyy asteittain

Projekti-insinööri Johanna Palosaari YIT Rakennus Oy:stä toteaa liikuntakeskuksen suurimmaksi haasteeksi sen, että rakennuksessa ei ole juuri lainkaan toistuvuutta:
Jokainen tila on räätälöity toimijansa tarpeiden mukaisesti. Vapaana olleet tilat tuli rakentaa mahdollisimman joustavin ratkaisuin. Toisaalta juuri toistuvuuden puuttuminen teki kohteen erityisen mielenkiintoiseksi myös meille rakentajille.

Vaikka Salmisaari ja liikuntakeskus sijaitsevat liikenteellisesti vilkkaalla alueella, erityisiä logistisia ongelmia työmaalla ei ollut viereisen rakentamattoman tontin ansiosta.

- Rakentamaton osuus oli luonnollisesti hyödyksi, ja työmaan rekkaliikenne saatiin ohjattua pelastustietä pitkin pois alueelta. Salmisaaren tonttien täyttyessä tulevat työmaat ovatkin logistiikan osalta jo paljon kiperämmässä tilanteessa, Palosaari pohtii.