Sakarinmäki – koulu- ja monitoimikeskus

Sipoon kunta lähti rakennuttamaan Sakarinmäen hanketta rohkeasti ja kunniahimoisin tavoittein. Kunta halusi panostaa sillä hetkellä suurimpaan ja vaativimpaan hankkeeseensa. Sakarinmäki on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja siitä tulisi näkyvä maamerkki. Lisäksi paikan luonto on arvokas, siellä kohtaavat lehto, korpi ja viljelty kulttuurimaisema.

Eri toiminnot haluttiin keskittää saman rakennuksen alle elinkaariajattelun pohjalta. Suuresta tilaohjelmasta huolimatta rakennukseen haluttiin pienimuotoisempi ja maalaiskoulumaisempi tuntuma.

‑ Resurssit haluttiin saada käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Näin voitiin keskittää tilat, henkilöstö sekä huoltopalvelut yhteen paikkaan. Toisaalta näin saatiin kylän oma talo -tunnelma. Rakennuttajakonsultti oli ohjaamassa hanketta. Se oli ainoa vaihtoehto aikataulullisesti, kun otettiin huomioon muut käynnissä olevat hankkeemme, kertoo tekninen johtaja Ilona Nokela Sipoon kunnan Tekniikka- ja ympäristöosastolta.

Suomen- ja ruotsinkielisillä ala-asteilla on yhteensä noin 300 oppilasta ja päiväkodissa noin sata lasta.

Suunnittelusta kutsukilpailu

Hanke oli alueen pilottiprojekti, jonka arkkitehtoninen laatu haluttiin varmistaa järjestämällä arkkitehtuurikilpailu. Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, joka ratkesi keväällä 2002. Kutsukilpailuun oli pyydetty viisi arkkitehtitoimistoa. Kilpailun valmisteli rakennuttajakonsulttina toiminut arkkitehti Katriina Jauhola-Seitsalo ISS Proko Oy:stä.

Kilpailun voitti silloinen Arkkitehdit FLN Oy. Kilpailuehdotuksen tekijöinä olivat arkkitehdit Kimmo Friman, Esa Laaksonen ja Sari Nieminen. Luonnos- ja toteutussuunnittelusta vastasi pääsuunnittelija Sari Nieminen apunaan projektiarkkitehti Jari Frondelius ja projektiryhmä, joka koostui maamme eturivin nuorista suunnittelijoista. Valittu suunnitelma oli raadin mielestä yksimielisesti paras suunnitelma.

‑ Taitavalla paikan fyysisiä ja henkisiä erityispiirteitä kunnioittavalla suunnittelulla haettiin ”sävyt ja vivahteet” tavoittava, kodikas, avoin, aina aktiivinen lasten ja aikuisten kohtauspaikka, Jauhola-Seitsalo kertoo.

Suunnitteluratkaisu haki pienen kyläkeskuksen ilmettä. Kaikille hankkeen osapuolille suunniteltiin ”oma talo”. Päiväkoti, ruotsin- ja suomenkieliset koulut sekä liikuntatilat saivat selkeästi ratkaisussa erottuvat, tähtimäisesti sommitellut siipensä.

Siivet on koottu rakennuksen keskiosaan ympäröimään toria, aulaa ja ruokalaa – kaikkien kohtaus- ja toimintakeskusta. Aulaan avautuu juhlasalin näyttämö, sinne on rakennettu takka ja suurten ikkunoiden kautta sisään tulvii valo ja luonto.

Poikkeusluvalla liikkeelle ‑ melumääräykset oletettua tiukemmat

‑ Kaavoituksen osalta oli ongelmana se, että jouduimme lähtemään poikkeusluvalla liikkeelle. Kaavaa tehtiin samanaikaisesti talosuunnitelman kanssa. Kaava viivästyi sitten valituksen vuoksi. Muuten suomenkielinen kouluosa olisi ollut valmis puoli vuotta aikaisemmin. Toisaalta teknisen työn kannalta oli parempi, että kaikki voitiin rakentaa kerralla, Ilona Nokela kertoo.

‑ Rakennuspaikka on luonnonkaunis peltoaukea, joka koillisessa rajautuu jyrkkään kalliorinteeseen. Suuren rakennuksen sijoittaminen maisemaan vaati tilaohjelman jakamisen toiminnan mukaan viiteen eri rakennuskappaleeseen, joita vielä täydentää urheilukenttien huolto- ja pukuhuonerakennus, Sari Nieminen kertoo.

‑ Hankkeesta teki vaativan se, että perustustyöt tehtiin talvella rinnetontilla, jossa oli erilaisia pohjaolosuhteita. Tontilla oli melko suuria korkeusvaihteluita, mikä vaikeutti perustustöitä, kertoo urakoitsijana toimineen Skanska Talorakennus Oy:n työpäällikkö Eero Suuperko.

Tavoitteena oli rakentaa "maalaiskoulun" tunnelmaan sopiva ulkoympäristö, jossa osittain onnistuttiinkin. Esimerkiksi pihan sadevesiojat on kivetty kauniisti kiemurteleviksi puroiksi. Valitettavasti näyttävä puujulkisivuinen rakennus jää vähän piiloon meluvallin taakse tieltä katsottuna.