Artikkelit

Saimaan ammattikorkeakoulu, Saimia-talo

Luonto on osa Saimia-talon arkkitehtuuria

Saimaan ammattikorkeakoulu myi vanhat toimitilansa ja rakennutti uuden koulurakennuksen Lappeenrannan teknillisen yliopiston naapuriin. Tekniikan, liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalojen opiskelijat muuttivat viime syksynä saman katon alle Saimaan rannalle. 

Saimia-talon upeaa sijaintia hehkuttavat niin talon suunnittelijat, rakentajat kuin käyttäjätkin. Vain rantaa myötäilevä Skinnarilankatu erottaa punatiilisen uudisrakennuksen Saimaasta. Tammikuussa jäätä peittää paksu lumimatto, joten ei ole ihme, että espanjalainen opiskelija luulee järven selkää pelloksi.

 

Keskeistilasta yhteinen olohuone

Saimia-talon pääsisäänkäynnistä astutaan suoraan koko talon korkeudelta avoimeen pääaulaan. Henkilökunnan työhuoneet ja opetustilat kiertävät kolmelta sivulta kattoon asti avointa pääaulaa.

Rakennuksen julkisivun eli Saimaan puoleinen seinä on kokonaan ikkunaa.

- Lasi luo avaruutta ja ikkunoista avautuu huikeat näkymät, perustelee arkkitehti Aarne von Boehm.

Hän halusi tehdä aulasta kokoavan keskeistilan ja opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteisen olohuoneen, mikä näyttääkin onnistuneen hienosti.

Normaaleina työpäivinä aula on sisustettu ravintolaksi. Kun pöydät viedään pois, tila muuttuu moneen tarkoitukseen sopivaksi ”monitoimiareenaksi”. Saimia-talon vihkiäiset pidettiin aulassa, ja siellä on järjestetty jo valmistujaisiakin.

- Yleisö voi levittäytyä ylempiin kerroksiin ja seurata tapahtumia kuin aitioista ikään, sanoo von Boehm.

Toisessa ja kolmannessa kerroksessa keskeistilaa kiertävät käytävät ovat parvia, jotka avautuvat pääaulaan.

 

Portaikko katseenvangitsijana

Keskeistilan katseenvangitsija on toiseen kerrokseen nouseva portaikko. Betonirakenteisten portaiden kaiteet on päällystetty tummaksi petsatulla tammella.

Muu rakennuksen sisustuksessa käytetty puu on luonnonväristä tammea. Tammilevyjä on asennettu muun muassa keskeistilan seiniin. Puupinta antaa näköä, tuo lämpöä valkoiseksi maalattuun kiviseinään ja vaimentaa ääniä.

Kokoustilojen ja auditorion lattiat ovat tammiparkettia. Muiden lattioiden pinnoitukseen on käytetty kulutusta kestävää kivilaattaa ja helppohoitoista kumimattoa.

Katutasossa keskeistila jatkuu portaikon takana kahvilana ja ravintolana. Ravintolan seinän takana on liikuntasali. Sen yhteyteen suunniteltiin ensin uimahallia, sitten allasosastoa. Viimeisen tiedon mukaan terveydenhoitoalan opetustiloiksi tarvittava terapia-allas rakennetaan nykyisen rakennuksen jatkoksi kahden vuoden kuluttua.

 

Koko kampus punaista tiiltä

Ulkonäöltään Saimia-talo jatkaa naapuritontilla kohoavien Lappeenrannan teknillisen yliopiston rakennusten värimaailmaa. Rakennuksen ulkoseinät on muurattu kotimaisesta punatiilestä, johon redusoitu poltto antaa näköä.

Pääsisäänkäynnin ja julkisivun ylle jää kapea katos, jota kannattelee kolme rakennuksen korkuista teräspylvästä.

Julkisivua lukuun ottamatta Saimia-talo on suorakaiteen muotoinen ja konstailematon.

 

Ripaus sinistä ja vihreää

Sisustusarkkitehti Päivi Salo Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy:stä poimi sisustuksen tehostevärit ympäröivästä luonnosta. Sinisen ja vihreän sävyt toistuvat verhoissa, huonekaluissa ja muissa tekstiileissä.

- Halusin rakennuksen ulkokehälle vihreää ja sisäkehälle sinistä, kertoo Päivi Salo. Ravintolassa on keväänvihreät tuolit, kokoustilojen tuolit ovat siniset, samoin käytävien sohvat ja pyöreät rahit.

Kokoustiloihin mittatilaustyönä teetettyjen pöytien kannet ovat tammea.

Suurin osa kalusteista on hankittu kotimaisilta valmistajilta: Piiroiselta, Iskusta, Martelasta ja Innosta. Käytävien sohvaryhmät ovat Kinnarpsin.

 

Lasiputki yhdistää ammattikorkeakoulun ja yliopiston

Elementtirakenteisen Saimia-talon erikoisuus on 35 metrin mittainen teräsrakenteinen lasitettu putki, joka kulkee ammattikorkeakoulun ja yliopiston välillä. Yliopiston puolella putki avautuu kolmannen kerroksen käytävään, jonka varrella sijaitsevat ammattikorkeakoulun tekniikan alojen opettajien työhuoneet.

- Olemme vuokranneet yliopistolta 6 500 neliötä. Käytämme jonkin verran yliopiston luentosaleja, meillä on yhteinen kielikeskus ja myös yhteinen tiedekirjasto, kertoo Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä.

Ammattikorkeakoulun ja teknillisen yliopiston yhteistyö on saanut kiitosta ministeritasoltakin.

- Siitä, että toimimme samalla kampuksella, on paljon toiminnallista ja taloudellista hyötyä, sanoo Pirttilä.

Hän on erittäin tyytyväinen Saimia-taloon, ja etenkin kolmannessa kerroksessa sijaitsevaan kulmahuoneeseensa, josta on esteetön näköala Saimaalle.

 

Paaluperustukset ja elementtirakenteinen runko

Saimia-talon rakennuspaikka oli tasainen, mutta lähes kokonaan periksi antavaa savimaata. Perustukset tehtiin junttaamalla tontille satoja 5–15 metrin paaluja.

Kantavan alapohjan alle jätettiin 2,5 metriä ryömintätilaa. Kellarikerrosta ei rakennuksessa ole, vaan kaikki kolme kerrosta ovat maan päällä.

Rakennuksessa on pilaripalkkirunko, välipohjat ovat ontelolaattaa ja liittopilarit on valettu rakennuspaikalla. Pääaulan kerrokset, kerrostasot ovat elementtirakenteisia ja portaat tehtiin paikalla valaen.

- Asiakas valitsi betonin myös auditorion runkomateriaaliksi, kertoo rakennesuunnittelusta vastanneen Pöyry Finland Oy:n Juha Jääskeläinen.

254 katsojalle mitoitetun auditorion kalusteet toimitti Mobel Oy.

 

Paikallisia tekijöitä mahdollisuuksien mukaan

Skanska Talonrakennus Oy toteutti uudisrakennuksen tavoitehintaurakkana. Talotekniikkaurakat Skanska tilasi pääosin paikallisilta yrityksiltä. Lappeenrantalainen Peuhkuri Oy teki maalaustyöt, Reatek laatoitukset, STP Painting pinnoitukset ja Veljekset Tikka parketit. Sähköurakoitsija oli Savonlinnasta. Julkisivun muuraukset ja vesikaton puutyöt tekivät virolaiset.

- Niihin ei löytynyt paikallisia tekijöitä. Noin kaksi kolmasosaa rakentajista oli kuitenkin täältä Etelä-Karjalasta. Kyllä se vaikutti, kun maakunnassa oli samaan aikaan monta isoa rakennushanketta meneillään, kertoo Skanskan projektipäällikkö Kari Hovi.

Hänen mielestään suunnittelijat ja rakentajat suoriutuivat vaativasta tehtävästä ja tiukasta aikataulusta kunnialla.

- Saatiin hyvä ja nätti talo, sanoo Hovi.

 

Kirstunvartija mukana rakennustoimikunnassa

Myös arkkitehti, rakennesuunnittelija ja projektin johtajat kuvaavat aikataulua poikkeuksellisen tiukaksi. Ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin maaliskuussa 2010, ja jo ennen juhannusta tontilla aloitettiin maanrakennustyöt. Kolmen kuukauden kuluttua perustukset olivat valmiina.

- Onneksi projektissa oli mukana kokenut arkkitehtitoimisto, jolta saimme alusta asti toteuttamiskelpoisia suunnitelmia, kiittää rakennesuunnittelija Juha Jääskeläinen.

Ammattikorkeakoulun vanhojen tilojen myynti lisäsi kiirettä.

- Muuttamaan piti päästä hyvissä ajoin ennen syyslukukauden 2011 alkua, sillä vanhojen tilojemme ostaja eli Lappeenrannan kaupunki halusi päästä toteuttamaan omia suunnitelmiaan, kertoo ammattikorkeakoulun kiinteistöpäällikkö Raine Valtonen.

Jotta vaihe kerrallaan etenevän rakennushankkeen päätökset saatiin tehtyä mahdollisimman nopeasti, perustettiin ammattikorkeakoulun hallintoon rakennuttamistoimikunta. Siihen valittiin myös ammattikorkeakoulun talous- ja hallintojohtaja Mika Sipi, sillä Saimaan Ammattikorkeakoulu Oy rahoitti Saimia-talon vanhoista oppilaitosrakennuksista saaduilla tuloilla.

 

Edullista uudisrakentamista

Rakennuttajakonsulttina toimineen Pöyry CM Oy:n projektipäällikkö Vesa Urpalainen arvioi, että tällainen projekti edellyttää tarkkaa tilaohjelmaa.

- Ilman sitä on mahdotonta toimia, kun suunnittelukin etenee rakentamisen tahdissa, sanoo Urpalainen.

Jonkin verran hankaluuksia aiheutti allasosasto, jonka rakentamisen kanssa soudettiin ja huovattiin rahoituksen takia. Yliopistolle johtavan yhdysputken paikkaa piirrettiin kertaalleen uudelleen, koska alkuperäinen liitoskohta ei sopinut yliopistolle.

- Jos se olisi rakennettu alkuperäiseen paikkaan, olisimme voineet jättää yhdet portaat pois, kertoo kiinteistöpäällikkö Raine Valtonen. Hän on tyytyväinen lopputulokseen.

-Pieniä yksityiskohtia vielä hiotaan, mutta kaikki toimii niin kuin pitää.

- Lopputuloksena syntyi hyvännäköinen ja edullinen uudisrakennus. Neliöhinta jää alle 2 000 euron, summaa rakennuttajakonsultti Urpalainen.

Ja jos Valtonen saisi päättää, niin Saimaan rantatöyräältä kaadettaisiin viimeisetkin männyt näköalan tieltä.
 

Kuvagalleria

Saimia
Saimia
Saimia
Saimia
Saimia
Saimia
Saimia
Saimia
Saimia