Saga Kaskenniitty ja Kaskenlinnan sairaala

Uuteen sairaalayksikköön sijoittuvat potilaat tarvitsevat runsaasti hoidollisia toimenpiteitä ja ympärivuorokautista hoitoa. Kaskenlinnassa on 214 potilaspaikkaa, neljässä kerroksessa. Sairaala sijoittuu palvelutalo Kaskenniityn naapuriin. Talot on rakennettu toistensa yhteyteen.

Sairaalan budjetti oli 25,5 miljoonaa, mikä myös eurolleen ja ylittymättä toteutui.

Suomen suurimpaan vanhustenhuollon rakennuskompleksiin kuuluvat kunnallinen sairaala ja yksityinen palvelutalo, joka valmistui kolme vuotta sairaalaa aiemmin. Kokonaisuus sijaitsee terveydenhuollon korttelialueella, Kurjenmäessä.

500 000 tiiltä

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan pitkäaikaissairaalan rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2007 maarakennustöillä, ja luovutus oli tammikuussa 2009. Rakennus käsittää yhden L-runkoisen, harjakattoisen sairaalarakennuksen, jossa on maanalainen kellari ja neljä kerrosta ja IV-konehuoneet ullakolla. Sairaalarakennus liittyy kiinteästi naapuritontilla olevaan palvelutaloon, johon on kulkuyhteys kaikilta tasoilta. Lisäksi rakennettiin yli 130 metriä pitkä maanalainen betonirakenteinen huoltotunneli. Tunneli on rakennettu väestönsuojatilaksi, mutta toimii huoltotunnelina sairaalalle.

‑ Tunneli on liitetty koko korttelin sairaala-aluetta palvelevaan vanhaan huoltotunneliverkostoon, kertoo NCC Rakennus Oy:n Erja Penttilä.

Maarakennustyöt olivat mittavat: tontilla oli suuret korkeuserot ja maaperä vaihteli löysästä savesta moreeniin ja kallioon. Rakennuksen perustusratkaisuissa on käytetty betonipaaluja, teräspaaluja, maanvaraisia anturoita ja kallionvaraisia anturoita.

Massanvaihtoa ja piha-alueiden täyttötöitä oli paljon. Lisäksi vielä rakennuksen lähellä olevat ulkopuoliset viemärit on puupaaluperustettu painumisen estämiseksi.

Rakennus on lähes kokonaan paikalla tehty. Rakennuksen betonirungon ja vesikaton puurakenteet sekä sisämuuraukset tekivät NCC:n työntekijät. Paikalla tehdyn työn määrä oli valtava. Sairaalarakennuksessa on noin 450 huonetta ja yli 800 ovea, ja väliseinä- ja julkisivumuuraukseen käytettiin lähes puoli miljoonaa tiiltä. Kipsilevyjä asennettiin useita rekkakuormallisia.

Rakennus on varustettu nykyaikaisilla talo- ja sairaalatekniikkajärjestelmillä, mistä johtuen työmaalla toimi suuri joukko eri alan urakoitsijoita.

‑ Töiden aikatauluttaminen, yhteensovittaminen ja koordinoiminen oli työnjohdolle haastavaa, muistelee Erja Penttilä.

Urakoitsijoiden yhteisiä palavereja oli paljon. Yhteistyötä tehtiin myös suoraan käyttäjän kanssa. Sisäilman laatuvaatimus ja puhtausluokkavaatimus toi oman lisänsä työmaatoimintaan.

Sairaalan ensimmäisessä kerroksessa on eristysosasto, jossa on neljä erillistä paineistettua eristyshuonetta eristyspotilaille. Muita erikoishuoneita ovat hallintosiivessä oleva kappeli sekä ruumiskylmiöhuone.

Sängyssä suihkuun

Käyttäjän näkökulma on otettu huomioon alusta lukien, kertoo sairaalan ylihoitaja Tuulia Koponen.

‑ Meille sairaalan väelle läheistä on ollut mallihuone ja sen kokeilut, siis kylpyhuonekalusteiden sijoitus, nostolaitteiden ja apuvälineiden kokeilut ja käytännön toimenpiteiden parantamissuunnittelut.

Koposen mukaan sairaalassa potilaiden hoidon tasoa pystytään parantamaan huomattavasti arkkitehtonisin menetelmin, eli on avarat kylpyhuoneet, joihin mahtuu suihkusänky ja nousutuet seiniin.

‑ Viihtyisyyttä lisäävät suuret ikkunat, tv-huone, mahdollisuus kuunnella radiota ja avarat oleskelutilat. Parvekkeet ovat väljät, jotta vuoteellakin mahtuu parvekkeelle, kertoo Koponen.

Hoitajien työtä on helpotettu hoitajakutsujärjestelmällä, kattoon sijoitetuilla nostolaitteilla, pyykki- ja jätekuilujärjestelmällä sekä mobileilla työpisteillä.

Hoitajakutsut tulevat suoraan hoitajan taskuun, dect-laitteeseen.

Hidas kiire

Koko hankkeen lähtökohtina olivat Turun kaupungin hankesuunnitelma ja tilaohjelma, joiden mukaan pitkäaikaissairaanhoidolle tuli saada 200 potilaspaikkaa. Potilasosastoissa se tarkoitti seitsemää osastoa, pääasiassa kahden hengen potilashuonein. Aiemmin pitkäaikaissairaanhoidosta jouduttiin huolehtimaan erittäin puutteellisissa tiloissa. Parannuksen saamista odotettiin yli 15 vuotta.

‑ Lisäksi piti varautua infektiosairauksiin eristystilojen muodossa ja potilasmäärän tuplaamiseen tilapäisesti erityisissä poikkeusoloissa, kertoo Kaskenlinnan sairaalan pääsuunnittelija, projektiarkkitehti Jouni Laitala.

Suureen, mutta kuitenkin pienimuotoisuutta sisältävään rakennukseen suunniteltiin muun muassa automaattinen pyykki- ja jätekuljetus, virikkeelliset potilastilat ja maanalainen tunneli lähistön vanhempaan sairaala-alueeseen. Tunnelissa kulkevat ruoka ja pyykki sekä potilaat kuvantamispalveluihin.

Sairaalan liittyminen Kaskenniityn Saga-palvelutaloon sekä fyysisesti että henkisesti toi synergiaetuja: palvelutalosta sairaala saa muun muassa ravintolapalvelut ja pihapuutarhan hoidon. Sairaalasta puolestaan on palvelutalon käytettävissä esimerkiksi kappeli yhteistiloineen.