Rajalla–På Gränsen

Ikean päätös rakentaa tavaratalonsa Haaparannalle vauhditti Tornion ja Haaparannan Rajalla–På Gränsen-hanketta. Ruotsalaisjätti ja sen vetämät asiakasmäärät ratkaisivat myös työeläkevakuutusyhtiö Varman sijoituspäätöksen lähteä rakentamaan Tornioon tavallista suurempaa kauppakeskusta.

‑ Ellei Ikea olisi vieressä, ei tätä kauppakeskustakaan olisi ainakaan tässä laajuudessa rakennettu. Ikea vetää asiakkaita molemmilta puolin rajaa, mikä merkitsee, että alueella on valmiina noin kaksi miljoonaa vuotuista kävijää, Varman rakennuttajapäällikkö Jari Toikka myöntää.

Asiakkaita Tornion ja Haaparannan kauppakeskittymiin odotetaan paitsi Suomesta ja Ruotsista myös Norjasta ja aina Venäjältä saakka.

Kauppakeskuksen rakentaminen Tornioon merkitsi Varmalle myös suurta sijoitusta Pohjois-Suomen talouselämään, sillä hankkeen arvo on noin 75 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksella on siten myös suuri vaikutus alueen työllisyyteen.

Kahden kuukauden aikana puoli miljoonaa kävijää

Vain muutaman metrin päässä valtakunnanrajasta sijaitseva kauppakeskus on pinta-alaltaan noin 60 000 neliötä, mistä vuokrattavaa liiketilaa on noin 26 500 neliötä. Kooltaan se on Pohjois-Suomen suurin ja samaa suuruusluokkaa kuin Tampereen Koskikeskus.

Kauppakeskuksessa on noin 50 myymälää, joista suurin on yli 5000 neliön K-citymarket. Pienemmissä erikoisliikkeissä on tarjolla muotia, kenkiä, vapaa-ajan tuotteita, lahjatavaroita, koruja ja kauneudenhoitoa. Keskuksessa palvelevat myös eläintarvikeliikeet, kirjakauppa ja pelisali. Myös ravintoloita ja kahviloita on moneen makuun. Kauppakeskuksen pysäköintihallissa on 532 autopaikkaa.

Kauppakeskuksen kävijätavoitteeksi on asetettu 2,5–2,8 miljoonaa asiakasta vuodessa. Myynnin odotetaan nousevan 85 miljoonan euron vuositasolle.

Jari Toikka kertoo, että kokemukset jo muutaman kuukauden ajalta ovat pelkästään positiivisia.

‑ Kahden ensimmäisen kuukauden aikana täyttyi 500 000 kävijän määrä. Olemme hyvin kauppakeskukselle asetetussa kävijämäärätavoitteessa.

Toikka on tyytyväinen myös suunnitteluun ja rakentamiseen.

‑ Kaikki sujui todella mallikkaasti. Ilman hyviä suunnittelijoita, rakennuttajakonsulttia ja rakentajia ei hanke olisi tällä tavalla edennyt, hän kiittelee.

Kävelykatu vie suoraan kauppakeskukseen

Kauppakeskuksen pääsuunnittelijana on ollut arkkitehti Jukka Kauto Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:stä. Kohde oli hänelle mielenkiintoinen jo aivan rajan pinnassa olevan sijaintinsakin puolesta.

‑ Rakennuspaikka oli melkoisen ahdas, mutta muuten kyse oli ihan normaalista kauppakeskussuunnittelusta, hän kertoo.

Raja-alue on kaavoitettu siten, että Tornion hanke täydentyy rajan toiselta puolelta. Rajan suunnalla tori loppuu vesistöalueeseen, mutta Ruotsin puolelle on suunniteltu toinen kauppakeskus ja muuta keskustarakentamista.

Tornion kaupunkirakenteeseen kauppakeskus liittyy siten, että sen pääsisäänkäynti toimii kävelykadun päätepisteenä. Kävelykatu jatkuu kauppakeskuksesta valtakuntien rajalle suunnitellun Rajatorin kautta Haaparannan puolelle.

‑ Massoittelun kannalta kauppakeskus sopii kaupunkikuvaan. Kaksikerroksinen rakennus istuu vallitsevaan rakennuskantaan hyvin, mutta yksikerroksen rakennuksen myötä alue olisi jäänyt liian matalaksi. Kun edessä on leveä katu, niin rakennus saa olla hiukan korkeampi, Kauto perustelee.