Raha-automaattiyhdistyksen pääkonttori

Hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Kari Somma arkkitehtitoimisto CJN Oy:stä kertoo, että Raha-automaattiyhdistys tutkitutti myös mahdollisuutta rakennuttaa aivan uudet toimitilat. Johto päätyi lopulta myymään Keilalahden kiinteistönsä ja kehittämään Espoon Leppävaarassa olevaa teollisuustaloa.

Raha-automaattiyhdistys valitsi tarjouskilpailun kautta suunnittelijat. Lähes kaikki suunnittelijat olivat olleet aikaisemminkin yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa.

‑ Haahtela-rakennuttaminen Oy:n kanssa olemme käyneet yhteistä taivalta pitkään. Yrjänä Haahtela on muun muassa ollut kehittämässä yhdistyksen avustustoimintainvestointia varten normaalihintajärjestelmiä. Haahtela oli rakennuttajakonsulttimme Grand Casino -hankkeessa ja nyt tässä hankkeessa projektinjohtototeuttaja, kertoo johtaja Seppo Pyykkönen Raha-automaattiyhdistyksestä.

‑ Työsarkaamme on kuulunut muun muassa osaurakoinnin järjestäminen, aikatauluttaminen ja työmaajohtaminen. Sopimuksemme Raha-automaattiyhdistyksen kanssa perustuu KSE 83:een. Urakoitsijoiden ja Raha-automaattiyhdistyksen väliset sopimukset on tehty YSE 98:aa noudattaen. Rakentamisen kustannus jakautuu niin, että suunnittelun ja rakennuttamisen osuus on 11,5 %, rakennustekniikka muodostaa 60 % ja talotekniikan osuus on 28,5 %, Eero Kiljunen Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä kertoo.

Vanhasta esiin uusi ilme

Suunnittelu ei ollut helppoa: rakennus on arkkitehtuuriltaan aikansa lapsi, joka oli massoiteltu veistokselliseksi kaupunkikontekstin jäädessä toisarvoiseen rooliin. Vuonna 1975 rakennettua kiinteistöä oli myös laajennettu kahteen eri otteeseen, mikä johti siihen, että rakennuksesta tuli vaikeaselkoinen, muun muassa sisäänkäynti toimistotiloihin asettui oudosti loukkoon ja katseilta piiloon. Arkkitehtien piti ”veistää” uusi ilme esiin tiilirakennuksesta, muotoilla pääsisäänkäynti ja selkeyttää massaa ja rakennuksen suhdetta kaupunkikuvaan nähden.

Kiinteistö oli käyttötarpeeseen nähden liian suuri ja siksi länsipäädyn vanha keittiö- ja ravintolatila purettiin. Tämä antoi arkkitehdeille mahdollisuuden muotoilla rakennukseen selkeästi esiin piirtyvä pääsisäänkäynti ja samalla päästä lähemmäksi sen keskustaa, jotta sisääntulon ja uusien toimitilojen suhde olisi rationaalisempi ja jäsentyisi järkevämmin käyttäjälle. Itäinen pääty, jossa ovat edelleen kokoonpanotilat, ”putsattiin” keveämmällä otteella. Ajatellen rakennesuunnittelua rakenteellisen tasapainon säilyttäminen on ymmärrettävistä syistä ollut vaativa tehtävä, kuten myös on ollut modernin toimistorakentamisen mukaisen talotekniikkajärjestelmän suunnittelu.

Kahden työntekijätahon vuoropuhelu

‑ Urakat on jaettu osiin melko tavanomaisesti. Työt aloitettiin purku-urakalla, sen jälkeen tulivat vuorollaan maarakennus- ja betonirakentamisen urakoitsijat. Merkittäviä töitä ovat olleet myös vesikatto-, muuraus- ja kolmannen kerroksen teräsrunkourakat. Tuoteosakauppana on tehty julkisivun ja lasikaton hankinnat, joihin ovat kuuluneet niin asennussuunnittelu kuin toteutuskin. Viitesuunnittelun on tehnyt arkkitehti, Eero Kiljunen kertoo.