Prismakeskus Riihimäki

Osuuskauppa Hämeenmaan prismajohtaja Timo Kyllönen kuvaa Atomi-korttelin kehittämiseen liittyvää hanketta liikkuvaksi junaksi, joka eteni useita vuosia kestäneiden vaiheiden jälkeen määräasemalle. Hanketta edisti merkittävästi hänen mukaansa se, että yrityksillä ja Riihimäen kaupungin johdolla oli yhteinen tahtotila korttelialueen kehittämisestä.

‑ Tavoitteena oli monipuolinen ja kiinnostava palvelujen keskittymä, joka uudistaa osaltaan Riihimäen kaupunkikuvaa ja lisää kaupungin vetovoimaa, Kyllönen täsmää.

Prismakeskus-hanke vastasi hyvin hänen mukaansa myös osuuskaupan omia strategisia tavoitteita vahvistaa Riihimäen ja sen lähialueen kaupallisia palveluja. Koko markkina-alueella asuu noin 50 000 potentiaalista asiakasta ja alueen väestöennuste on positiivinen. Riihimäki on myös kasvuhakuinen juna- ja linja-autoliikenteen risteymä.

‑ Pidimme Prismakeskus-hanketta liiketaloudellisesti hyvin realistisena. Lunastimme tontin sen omistaneelta H. G. Paloheimo Oy:ltä, koska halusimme vaikuttaa mahdollisimman pitkälle kauppapaikan suunnitteluun ja hankkeen jatkokäsittelyyn. Onnistuimmekin siinä mielestäni hyvin, Kyllönen kertoo.

Hänen mukaansa Prismakeskuksen alustavat skitsit hahmoteltiin omaan lukuun. Hanke alkoi konkretisoitua sen jälkeen, kun suunnittelukuvioihin tuli mukaan YIT Rakennus Oy:n kiinteistön kehittämiseen erikoistunut toimialapalvelu.

‑ Teimme varsin tiivistä yhteistyötä suunnitteluvaiheessa kauppakeskus Elektronin konseptin kehittämisestä vastanneen YIT:n myyntijohtaja Eero Hattarin kanssa. Yhteisenä tavoitteenamme oli tehdä Atomi-korttelin kauppakeskuskokonaisuudesta liiketaloudellisesti ja toiminnallisesti hyvä bisnespaikka, Kyllönen perustelee.

Arkkitehtisuunnittelua yhteistyössä

Prismakeskuksen arkkitehtisuunnittelusta vastanneen arkkitehti Max Tenhusen mukaan suunnittelun keskeinen tavoite oli tehdä kauppapaikka, jossa on hyvin toimiva asiakas- ja huoltoliikenne. Prismakeskus on yksikerroksinen lukuun ottamatta huoltopihan yläpuolella olevia toimistotiloja. Rakennuksen räystäskorkeuden määritti viereinen kahdessa kerroksessa toimiva kauppakeskus Elektroni.

‑ Kaavassa edellytettiin myös, että huoltopihan aita on riittävän korkea. Lähtökohtana oli se, ettei huoltoliikenne saa näkyä viereiseen matkakeskukseen, joka on parhaillaan rakenteilla. Huoltopiha on yhteinen molemmille kauppapaikoille, Tenhunen kertoo.

Prismakeskuksen noin 1000 autopaikkaa sijoittuvat katutasoon. Keskuksessa on kaksi julkisivun pääsisäänkäyntiä. Asiakasliikennettä ohjaavat sisäänkäyntikatokset, joista pisin on noin 100 metrin mittainen. Pysäköintialueella on kaikkiaan kuusi kärrypaikkakatosta, mikä lisää osaltaan asiakasliikenteen joustavuutta ja helppoutta.

Alueen kaavamuutoksessa edellytettiin, että Atomi-korttelin uudisrakennusten julkisivut toistavat vanhan punatiilestä muuratun sähkövoimalan visuaalista ilmettä. Käytännössä se merkitsi sitä, että Prismakeskuksen julkisivuseinä muurattiin punatiilestä paikan päällä.

‑ Näin saatiin Prismakeskukselle visuaalisesti elävä pinta ja näyttävä julkisivu. Ja samalla toteutettiin viranomaisten tahto, Tenhunen painottaa.

Miten sitten viereisen kauppakeskus Elektronin suunnittelu ja rakentaminen vaikuttivat Prisma-keskuksen suunnitteluun? Tenhusen mukaan yhteistyö arkkitehti Pekka Leskelän kanssa alkoi jo suunnittelun luonnosvaiheessa ja jatkui koko suunnitteluprosessin ajan. Suunnittelun yhteisenä tavoitteena oli asiakasliikenteen kannalta toimiva kokonaisuus. Tavoitteen näkyvin ilmentymä on kauppapaikkoja yhdistävän käytävän linjaaminen.

‑ Kauppapaikkojen vinoliittymässä on selkeä sauma, jota korostetaan molempien rakennusten erilaisilla pintamateriaaleilla. Sen lisäksi liittymässä on vedettävä lasiseinä, joka mahdollistaa sen, että kauppapaikat voivat noudattaa tarpeen vaatiessa erilaisia aukioloaikoja, Tenhunen kertoo.

Prisma-konsepti on Max Tenhuselle entuudestaan tuttu. Se ei tarkoita hänen mukaansa kuitenkaan standardiratkaisujen tekemistä suunnitteluvaiheessa. Rakennuttajan yksilöidyt tarpeet antavat suunnittelulle selkeän suunnan.

‑ Kun kaupparakennus sijaitsee kaupunkimiljöössä, se asettaa myös rakennuksen visuaaliselle ilmeelle ja rakenneratkaisuille omat haasteensa. Rakennuksen on sopeuduttava mahdollisimman hyvin olemassa olevaan ja muuttuvaan kaupunkikuvaan.