Artikkelit

Prisma-keskus Forssa

Hämeenmaa laajentaa voimakkaasti

Osuuskauppa Hämeenmaa on investoinut voimakkaasti eri puolille Kanta- ja Päijät-Hämettä. Viimeisen kolmen vuoden investoinnit ovat suuruudeltaan lähes 200 miljoonaa euroa. Yksi laajennuskohteista on Forssan 23 000 neliömetrin Prisma-keskus, joka on rakennettu keskustan tuntumaan. Prisman lisäksi keskittymään tulee liiketilat noin 15 erikoisliikkeelle. Naapuritontilla Finlaysonin entisessä teollisuuskiinteistössä on vielä Citymarket alueen vetovoimaa lisäämässä. 

– Kulkuyhteyksiltään kohde on ihanteellisella paikalla muutaman sadan metrin päässä keskustan torista Loimijoen rannalla, kiinteistöpäällikkö Reijo Aaltonen Osuuskauppa Hämeenmaasta kertoo.

– Rakennussuunnittelua vietiin eteenpäin samanaikaisesti yhteistoiminnassa kaavasuunnittelun kanssa niin, että saatiin Loimijoen kulttuurimaisemaan ja jo rakennettuun vanhaan suojeltuun tehdasmiljööseen istuva nykyaikainen liikerakennus, kertoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Juha Laurila Arkkitehtitoimisto Arc Designers Oy:stä.

Julkisivun päämateriaalina on käytetty punaista poltettua tiiltä, jonka värisävy haettiin viereisen massiivisen tehdaskompleksin muovaamasta värimaailmasta.

– Pääjulkisivun kaarevan linjan aihe on haettu rakennuksen etualalla kaartavasta Loimijoesta. Massiivista julkisivua on kevennetty rakennuksen mittaisella katoksella ja vaakasäleikköjen rytmittämällä jalankulkuarkadilla, Laurila kertoo.

 

Energiatehokas rakennus

Rakennuksessa on pyritty energiataloudellisesti tehokkaaseen muotoon eli ulkovaippa on minimoitu. Vesikatolle valittiin vaalea pinnoite, millä vähennetään auringon lämpökuormaa kesällä, Aaltonen kertoo.

Myös lämmitys rakentuu ekotehokkaille ratkaisuille. Rakennuksen päälämmönlähde on maalämpö, jota saadaan 25 rakennuksen alle sijoitetusta maalämpökaivosta, jotka on porattu 130 200 metrin syvyyteen.

- Laskennallisesti rakennuksen pitäisi olla lähes omavarainen lämpöenergian suhteen maalämmöllä ja hukkalämmön talteenotolla. Pitkinä pakkasjaksoina joudutaan varmaan käyttämään kaukolämpöenergiaa lisänä, mutta sekin menee lähinnä lämpimän käyttöveden lämmittämiseen ja muuhun vastaavaan käyttöön. Itse lämmitys hoituu todennäköisesti ilman kaukolämmön käyttöä, Aaltonen sanoo.

Päiväaikaan kertyvän lauhdelämmön tehoksi on arvioitu noin 700 kW ja yölläkin sitä kertyy muutamia satoja kilowatteja. Päälämmönlähteenä toimivaa maalämpöä käytetään tilojen lämmittämiseen sekä kesäaikana myös jäähdytykseen. Maalämpökaivot toimivat samalla lauhdelämmön varastona, jonne kesän liikalämpö pumpataan ja talven kylminä jaksoina lämpö pumpataan takaisin kiinteistöön.

Päivittäistavaraosastoilla ei tarvita jäähdytystä, mutta kylmäalueen tiloja täytyy lämmittää vesikiertoisella lattialämmityksellä noin 3000 m2:n alueella. Kylmäaluetta lukuun ottamatta lämmitys tapahtuu kattosäteilijöiden kautta.

 

Suuri massa

Tontilla on ollut aiemmin sahatoimintaa, joten sahan käyttämät rakenteet purettiin aluksi pois. Maarakennustöiden tontilta poistettiin vanha päällystekerros jyrsimällä se asfalttirouheeksi. Rouhe käytettiin uusioraaka-aineena alueen kantavassa kerroksessa. Näin säästettiin kiviaineksia ja saavutettiin alueelle hyvä kantavuus sekä yli tuhat pysäköintipaikkaa autoille. Kaikkiaan uutta asfalttipihaa tehtiin noin 48 000 m2.

– Rakennuksen perustukset ovat paaluanturoilla, lisäksi tässä on betonipilarit ja palkit sekä TEK-laatat katossa. Niiden avulla päästiin 12 24 metrin jänneväleihin. Runkourakasta vastasi Parma, joka teki sen todella mallikkaasti, kertoo rakennusurakoitsijana toimineen Skanska Talonrakennus Oy:n vastaava mestari Ari Ahlqvist.

Prisman liikealueella on mosaiikkibetonilaatta lattiassa, muualla lattioissa on käytetty kuivapuristelaattaa. Prisman osuus kiinteistöstä on noin 14 000 m2 ja loput 9 000 m2 on erikoismyymälöillä ja ravintolamaailman käytössä. Lisäksi eteläpäädyssä on noin 2000 m2 katettua vihermyymälää kesäkäyttöön. Erikoismyymälöitä on 19 kappaletta.

Prisman kalustetoimituksista ja asennuksista vastasi ITAB Shop Concept Finland Oy, jolla on pitkä kalustusyhteistyöhistoria S-ryhmän kanssa.

Rakennuksen eteläsivu ja Yhtiönkadun puoleinen julkisivu ovat tiilipintaisia, kuten vieressä olevat Finlaysonin vanhat tehdasrakennuksetkin. Pohjoispuolella on Paroc-elementit. Kantavana runkona on eristetty kuorielementti, jonka päällä on tiilivuoraus. Kesäpihalla on verkkokasettiseinät ja sen katto on aaltoilevaa polykarbonaattilevyä.

Kiinteistö on kokonaan sprinklattu ja yhtä paloaluetta. Ilmanvaihdosta vastaa kolme IV-konehuonetta, joista suurin on 900 m2:n laajuinen. Siellä on myös muuntamo ja sähköpääkeskus.

Tavaraliikenne on järjestetty kiinteistön takasivulta, jossa on yhteensä viisi lastaustaskua, joista neljä on Prisman käytössä ja yksi erikoisliikkeille. Prismalla on myös oma jätehuone ja -puristamo ja erikoisliikkeillä yhteiskäytössä toinen samanlainen yksikkö.

Ari Ahlqvist esittelee lopuksi vielä rakennuksen kuriositeetit, eli neljä katolle viritettyä ”haukkaa”, jotka heiluvat onkivapojen päässä. Lisäpelotuksena on vielä haukkojen ääntä kaiuttimista. Haukkavirityksiin jouduttiin turvautumaan, koska seutukunnan lokit jostakin syystä ihastuivat rakennukseen ja lensivät sen katolle lepäilemään tuhatpäisenä joukkiona. Lokit tuottivat niin paljon sotkua katolle, että ne oli pakko häätää pois, mikä haukkojen avulla onnistuikin.

Prisma-keskus on varsin suuri kauppakeskus pienessä kaupungissa, mutta liiketilojen vuokraus sujui hyvin ja tulijoita olisi kiinteistöpäällikkö Aaltosen mukaan ollut enemmänkin.
 

Kuvagalleria

Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma
Forssan Prisma