Ruotsin postin omistama Posten Logistik SCM Oy keskitti kaikki Turun toimintansa viime vuoden lopussa Turun Sataman alueelle valmistuneeseen noin 27 000 m²:n logistiikkakeskukseen. Keskus tarjoaa nyt saman katon alta kaikki asiakkaan toimitusketjuun liittyvät logistiikkapalvelut. Rakennuttajana ja pääurakoitsijana toimi Lemminkäinen-konserniin kuuluva Palmberg TKU Oy, arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Sigge Oy ja rakennesuunnittelun teki Narmaplan Oy.
Rakennuspaikaksi valikoitui noin 77 000 neliön tontti Turun Sataman alueelta. Aiemmin kolmessa eri toimipaikassa toiminut logistiikkakeskus sai uudisrakennuksen myötä muutamia tuhansia neliötä lisätiloja käyttöönsä.
– Toimintamme on lähtenyt hyvin käyntiin. Varaston täyttöasteemme on tällä hetkellä lähes 70 %. Turun Satama oli looginen paikkavalinta meidän kaltaisellemme logistiikkayritykselle. Ajan kuluessa sijainti sataman läheisyydessä tulee nostamaan työn tuottavuutta noin 20 %:lla, arvioi Turun logistiikkakeskuksen aluejohtaja Antti Aaltonen.
Rakennuksen investoinnin kokonaisarvo oli yli 18 miljoonaa euroa. Keskus työllistää noin 80 henkilöä. Turun kasvavaan tavaraliikenteeseen on varauduttu logistiikkakeskuksen 11 000 m²:n laajennusoptiolla. Tämän hetkiset neliöt jakautuvat yli 20 000 neliön suuruiseen varastorakennukseen, noin 3500 neliön terminaaliin sekä toimistotiloihin. Lastauslaitureita on yhteensä 47.
Palmberg TKU Oy:lle projekti oli haastava nopeasta aikataulusta johtuen.
– Kohteen rakennuttaminen oli helppoa, koska käyttäjä tiesi tarkalleen mitä halusi, ja projektiin valittu arkkitehtitoimisto oli juuri suunnitellut vastaavanlaisen logistiikkakeskuksen naapurikuntaan. Rakennuttamista helpotti myös se, että rakennuksella on vain yksi käyttäjä. Projektin aikataulun pitäminen oli haastavaa, koska maa-alueelle piti saada poikkeamispäätös, jolla rakennuslupaa voitiin hakea. Turun Sataman myötävaikutuksella tämä onnistui kuitenkin hienosti. Turun ympäristö- ja kaavoitusvirasto sekä rakennusvalvonta ymmärsivät hankkeen tärkeyden Turun satamalle sekä alueen kehitykselle, joten projekti saatiin käyntiin ilman viivytyksiä, kertoo Petri Reunanen Palmberg TKU Oy:stä.
Pääurakoitsijan työmaapäällikkönä toiminut Kari Bäcklund Palmberg TKU Oy:stä oli projektissa mukana suunnitteluvaiheesta saakka.
– Bäcklundin mittava kokemus betonielementtirakentamisesta sekä erinomaiset johtamistaidot korostuivat tämän kaltaisessa nopeatempoisessa rakentamisessa, Reunanen kiittelee.
Kohteen arkkitehtuurista vastasivat pääsuunnittelijana arkkitehti Kim Eklund ja projektiarkkitehti Tommy Gustafsson Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:sta.
– Koska suunnittelu ja toteutus aloitettiin taloudellisen notkahduksen kynnyksellä, kustannustaso toimi tässä hankkeessa korostetusti arkkitehtisuunnittelun puitteena. Tärkeintä oli aikaansaada asiallista arkkitehtuuria, jonka sisältö olisi harkittua sekä välttää kaikki turhat lisukkeet ja efektit. Tällaisessa kohteessa on lähdettävä liikkeelle käyttäjälähtöisestä suunnittelusta, kuten mutkattomista sisäisistä ja ulkoisista ajoreiteistä. Kohteen arkkitehtuurin on kuuliaisesti palveltava hyvin teknisluonteista käyttöä, Gustafsson kuvailee.
Paloturvallisuus asetti suunnittelulle rajoituksia, jotka oli huomioitava myös mahdollista laajenemista silmällä pitäen.
– Koska kyseessä on näin suuria yhtenäisiä pinta-aloja sisältävä rakennus, paloturvallisuuden suunnittelu vaati erityistä huolellisuutta. Esimerkiksi savunpoiston suunnittelu tämän kokoisessa kohteessa vaati savunpoistonsuunnittelun hallitsevan palokonsultin käyttöä, arkkitehdit kertovat.
Kohteen rakennesuunnittelusta vastasi Narmaplan Oy. Kohteen käyttötarkoitus vaikutti rakennesuunnitteluun paljon.
– Ensisijainen tarkoitus oli rakentaa toimiva ja kustannustehokas vaippa käyttäjän toiminnoille. Tästä johtuen rakennukseen syntyi luontevasti toteutunut runkoratkaisu, mikä oli lisäksi myös taloudellinen ratkaisu. Haastavinta kohteessa oli kohteen laajuus ja sitä myötä mittavan rakennesuunnittelutyön ja myös meillä tehdyn elementtisuunnittelun yhteen sovittaminen, kertoo Jari Rannikko Narmaplan Oy:stä.
Kohteen maapohja oli vaihteleva, ja vaikutti rakennuksen perustamistapaan.
– Perustamistapa vaihteli pitkähköistä 1b-luokan teräsbetonipaaluista aina louhinnan päälle tehtyihin maa-anturoihin. Rakennuksessa päädyttiin betonirunkoon johtuen suurista jänneväleistä ja suurehkosta vapaasta sisäkorkeudesta. Lisäksi paloasiat tukivat päätöstä betonirungon suhteen, Rannikko jatkaa.