Porkkalan merivartioasema

Porkkalasta tulee tulevaisuudessa johtopaikka, josta valvotaan koko rannikkoaluetta Hangosta Helsinkiin asti.

‑ Porkkalan merivartioasema toimii normaalina merivartioasemana, ja lisäksi raja- ja merivartiokoulu toteuttaa täällä merivartiomiesten merellisten toimintojen koulutuksen. Tällaista ei ole aikaisemmin tehty Suomessa, eli tämä on uniikki kohde. Opiskelijat opettelevat täällä aseman valvonta- ja päivystystoimintoja sekä merellisiä toimintoja, kertoo rakennuttajana toimineen rajavartiolaitoksen projektipäällikkö Jouni Määttänen.

Rakennuksessa on jo valvontavalmius toiminnassa, mutta ennen ensi purjehduskauden alkua pyritään saamaan kaikki toiminnot valmiuteen ja päällystö ajettua sisään.

‑ Tavoitteena on ollut asemaverkoston kehittäminen ja toimintojen keskittäminen tällaisiin niin sanottuihin johtopaikka-asemiin. Asema on tähän saakka sijainnut Suomenlinnassa. Siellä ei kuitenkaan ollut rakennusteknisiä mahdollisuuksia enää laajentaa tätä toimintaa, kertoo Porkkalan merivartioaseman päällikön sijainen Niko Laapio.

Uuden rakennuksen paikalla oli aiemmin pienempi 1950-luvulla rakennettu merivartioasema. Se oli hyvin huonossa kunnossa, joten se purettiin kokonaan pois. Uuden merivartioaseman saaminen oli Määttäsen mukaan hyvin pitkä projekti. Aseman suunnittelu käynnistyi toissa vuonna.

Kosteudenhallintaan erityishuomiota

Merivartioaseman rakennus pyrittiin sovittamaan ulkoasunsa, värityksensä ja materiaaliensa puolesta Porkkalan rannikon luontoon ja kulttuuriympäristöön.

‑ Puu valittiin verhoiluksi, koska se sopii saaristolaisympäristöön. Väritykseksi valittiin perinteinen punamultamaalattu värisävy, kertoo pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Kari Leppänen Kari Leppänen Arkkitehdit Oy:stä. Projektiarkkitehtina hankkeessa toimi Pekka Pettinen samasta toimistosta.

Merelliset olosuhteet ovat rakennukselle ankarat, minkä vuoksi ulkovaippapintaan ja kosteudenhallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota suunnittelussa esimerkiksi läpivientien osalta. Puujulkisivuverhous tehtiin paikan päällä normaalia paksummasta paneelista. Julkisivupaneeli on 28 mm paksua, huolella valittua sydänkuusta. Rakennuksessa on myös tavallista pidemmät avoräystäät sateelta suojaamassa.

‑ Julkisivutyöt tehtiin erittäin laadukkaasti ja niihin kiinnitettiin erityistä huomiota myös rakennustyön aikaisessa valvonnassa. Ulkopinnoissa käytetyt puusäleiköt ja katokset jäsentävät ja rytmittävät julkisivuja. Sisätiloissa on käytetty koivupuuta sekä kalusteissa että sisäpintojen yksityiskohdissa, Leppänen sanoo.

Rakennuksessa on huomioitu myös veden nousu. Alimman lattiatason lattiapinta pitää meren läheisyydessä nykysäännösten mukaan olla 2,5 metriä merenpinnan normaalivedenpinnan yläpuolella.

Henkilöstökin majoittuu työvuoron ajaksi

Toiminnallisesti rakennuksen keskeinen osa eli valvomo on sijoitettu yläkertaan siten, että sieltä on suora näköyhteys satamaan. Valvomon monitoreihin voidaan zoomata kamerakuva haluttuun pisteeseen rannikkoalueella. Suuremmat alukset näkyvät tutkakuvassa nimellä varustettuina.

Valvomon lattia on toteutettu asennuslattialla siten, että kaapelit mahtuvat kulkemaan lattiatason alla. Jäähdytys tapahtuu myös lattian kautta. Viereisessä huoneessa on varsin suuret laitetilat, jonne tulevat kaikki yhteydet sekä mastosta että mereltä eteenpäin jaettaviksi. Valvomo on tärkeä solmupiste koko Suomenlahden merivartioinnille.