Porin Luotsinmäen keskuspuhdistamo

Projekti-insinööri Ismo Lindfors kertoo, että puhdistamolle myönnettiin uusi tiukka ympäristölupa elokuussa 2008. Luvassa edellytetään, että puhdistusprosessia on tehostettava merkittävästi 30.6.2010 mennessä.

– Tehostusvaade oli merkittävin valmistuneen rakennushankkeen alullepaneva syy. Hankkeen kokonaishinta on noin 26 miljoonaa euroa, Lindfors kertoo.

Myös puhdistamon rakennuskantaa laajennettiin. Pääurakoitsijan, YIT Rakennus Oy:n työpäällikkö Jouko Hartikainen kertoo, että uutta rakennuskantaa ovat flotaatiorakennus, kompressorirakennuksen laajennus, näytteenottorakennus ja sähkörakennus sekä sakokaivolietteen vastaanottoasema.

Vanhaa rakennuskantaa korjattiin ja osittain toimintojakin muutettiin. Merkittävä uudistus tehtiin esikäsittelyrakennuksen suhteen, joka korjattiin perusteellisesti. Korjauksen kohteena olevien rakennusten julkisivut, eristeet, ovet ja ikkunat uusittiin, samoin seinä-, katto- ja lattiapinnat sekä osa kansielementeistä ja kaiteista.

Puhdistamolla käsitellään samassa puhdistusprosessissa asutuksen jätevesien mukana merkittäviä määriä alueen teollisuuden jätevesiä sekä vastaanotetaan sako- ja umpikaivolietteitä myös haja-asutusalueilta. Puhdistamon kokonaiskapasiteetti vastaa 260 000 asukkaan tuottamaa jätevesimäärää.

Prosessin uudistuksen myötä kuluvana vuonna puhdistamolla ryhdytään käsittelemään jätevesiä myös aiempaa laajemmalta alueelta Porin kaupungista, neljästä naapurikunnasta sekä kahdesta prosessiteollisuuslaitoksesta.

Prosessi käynnissä hankkeen ajan

Rakennushankkeen aikana puhdistamon vanha osa saneerattiin ja nykyaikais¬tettiin mittavasti. Esimerkiksi automaatio- ja prosessinohjausjärjestelmä uusittiin kokonaisuudessaan. Vuonna 2007 saneerattiin puhdistamon yhteydessä oleva Porin Veden laitosyksikön toimistorakennus, jossa sijaitsee myös puhdistamon valvomo ja henkilökunnan sosiaalitilat. Toimistorakennuksen saneerauksen suunnitteli Pori Arker Oy.

Vuosina 2007–2008 tehostettiin puhdistamon tulopumppaamoa ja kunnostettiin vanhoja jälkiselkeytysaltaita. Merkittävin puhdistamon saneeraus-, tehostus- ja laajennushankkeen osa, eli varsinainen puhdistusprosessin tehostus ja laajennus, toteutettiin lokakuusta 2008 elokuuhun 2010. Tämä tehtiin myös vaiheittain siten, että puhdistamo pystyttiin pitämään käyttökunnossa koko rakennusprojektin ajan. Prosessin ja siihen liittyvät rakennukset suunnitteli FGC Finnish Consulting Group Oy, samoin kuin se vastasi automaation suunnittelusta.

Niin laitoksen kuin rakentajienkin osalla vaikeusastetta lisäsi se, että eri prosessiosat olivat välillä käytössä ja välillä rakennustöiden kohteena jokainen vuorollaan.

– Erityisen haastavaksi hankkeen teki juuri se, että puhdistamolle johdettiin koko projektin ajan kaikki sen alkuperäisen viemäröintialueen jätevedet riippumatta siitä, kuinka hankalassa vaiheessa rakennustyöt olivat, Lindfors painottaa.

Vastaa myös tiukentuvaan säädäntöön

Valmistuneessa puhdistamossa jätevesi on ympäristöluvan mukaan käsiteltävä muun muassa siten, että puhdistamolta vesistöön johdettavan veden fosforipitoisuus on enintään 0,3 mg/l. Aiemmin tämä vaatimus oli 1,0 mg/l! Parannus on siis huomattava. Typestä on poistettava 70 prosenttia ja aiemmin typenpoistovaatimusta ei ollut. Typenpoisto jätevedestä on suhteellisen vaativa biologinen prosessi. Uusissa suurten puhdistamoiden ympäristöluvissa sitä on edellytetty Suomenlahden lisäksi myös Pohjanlahden rannikolla.

Puhdistamon uusi ympäristölupahakemus tulee jättää 31.5.2013 mennessä. Sen perusteella puhdistamolle myönnetään jälleen uusi ympäristölupa, jossa puhdistusvaatimuksia voidaan edelleen muuttaa.

– Nykyisellä prosessilla kuitenkin saavutetaan siinä määrin hyviä puhdis-tustuloksia, että uudet vaatimukset eivät aiheuttane vastaavaa kokoluokkaa olevaa investointiprojektia. Normaalia kunnossapitoa ja vanhenevan kaluston uusimista laitoksella tietenkin on tehtävä jatkuvasti, Ismo Lindfors syventää.

Paikallisväriä urakoinnissa

Keskuspuhdistamon yhteydessä olevan Porin Veden laitosyksikön toimistora-kennuksen saneerauksen pääsuunnittelun teki Pori Arker Oy ja sen rakensi Porin kaupungin tekninen palvelukeskus.

Projektin hankemuoto sekä rakentamisen että prosessirakentamisen suunnittelussa oli tavoitehintaurakka ja toteutuksessa kokonaishintaurakka.

Hankkeen urakkamuoto sekä rakentamisessa että prosessirakentamisessa oli jaettu urakka, jossa rakennusurakoitsija toimi pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana. Koneisto-, LVI- sähkö- ja automaatiotyöt sekä jälkikäsittelyn koneistourakka toteutettiin pääurakalle alistettuina sivu-urakoina.

Nyt valmistuneen puhdistamon prosessin saneerauksen, tehostuksen ja laajennuksen pääurakoitsija oli YIT Rakennus Oy. Vastaavan mestarin Jussi Uusitalon mukaan paikalliset satakuntalaiset yritykset tekivät teräsrakenteita, maalaus-, muuraus-, raudoitus-, laatoitus- ja mattotöitä sekä purkutöitä.

Uudistettu prosessi

Puhdistamon kuormittajia ovat tällä hetkellä Porin kaupunki, ja Luvian kunta sekä kuusi teollisuuslaitosta.

Laitoksen orgaanisesta tulokuormituksesta noin 65 % on teollisuusjätevesiä, pääasiassa puunjalostus- ja meijeriteollisuudesta. Liittyjämäärä kasvaa lähitulevaisuudessa Jokilaakson Ympäristö Oy:n yhdyskuntajätevesien johtamisella, kertaa FGC Finnish Consulting Group Oy:n projektivastaava Kalle Kiisto.

Porin Veden Luotsinmäen keskuspuhdistamo on suunniteltu BOD7:n ja fosforin poistoon, joskin käytännössä laitoksella on aiemmin päästy vuositasolla 40–70 prosentin nitrifikaatioon ja 30–50 prosentin kokonaistypenpoistoon tulevan jäteveden edullisen ravinnesuhteen ja suurten kuormitusvaihtelujen vuoksi.

Laajennuksen yhteydessä laitos on muutettu kolmilinjaiseksi kokonaistypenpoistoon soveltuvaksi prosessiksi siten, että ilmastustilavuus kolminkertaistettiin kahdella uudella kaksoisallasyksiköllä ja rakennettiin uusi, kolmas jälkiselkeytin. Kasvava ilmastustarve katettiin laajentamalla nykyistä kompressorirakennusta ja hankkimalla sinne uuden tilanteen perusteella lisäkompressoreita.

Lisäksi toteutettiin saneeraustoimenpiteitä esikäsittelyn ja tiivistysaltaiden osalta. Lietteenkäsittelyn kapasiteettia kasvatettiin hankkimalla uusi kuivaus-linko. Lisäksi laitokselle rakennettiin uusi sakokaivolietteen vastaanottoasema.
Laitoksen käsittelytehoa nostettiin rakentamalla uutena jälkikäsittely-yksikkönä flotaatioprosessi, jossa myös huippuvirtaamatilanteessa biologisen käsittelyn ohitse johdettavat vedet käsitellään.

Olevaa ja uutta prosessin suhteen

Laitteistojen kunto todettiin tapauskohtaisesti. Joissain prosessiyksiköissä laitteet ja niihin liittyvät putket uusittiin kokonaan, esimerkiksi hiekanerotuksen ilmastuksessa.

Puhdistamolaajennuksen kanssa samanaikaisesti toteutettiin Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet Luotsinmäelle tuova siirtolinja ja siirtoviemäri Porin Pihlavan alueelta Luotsinmäelle. Jokilaakson Ympäristö Oy:n viemäriä pitkin tulevat Harjavallan, Kiukaisten, Nakkilan ja Ulvilan jätevedet käsiteltäviksi keskuspuhdistamolle.

Luotsinmäen laitoksen prosessin laajennus suunniteltiin siten, että puhdis-tamolle ei tullut uusia jätevesipumppaamoja.

– Prosessia ohjaa Insta Automation Oy:n toteuttama hajautettu automaa-tiojärjestelmä. Automaatiojärjestelmän alakeskukset on toteutettu Omronin ohjelmoitavilla logiikoilla. Järjestelmän I/O-laajuus on noin 3000 liityntäpistettä. Prosessia valvotaan huoltorakennuksessa sijaitsevasta päävalvomosta sekä lietteenkäsittelyrakennuksessa sijaitsevasta sivuvalvomosta. Taloautomaation osalta järjestelmän laitoskokonaisuutta valvoo RAU Tekniikka Oy:n toteuttama taloautomatiikan kotimainen Fidelix-järjestelmä. Kohteessa on hyödynnetty järjestelmän joustavuutta ja hajautettu I/O sekä Modbus- että TP/IP-väylien avulla. Järjestelmää hallitaan valvomon PC:ltä tai yksittäisten alakeskusten graafisilta näytöiltä, Kalle Kiisto summaa.

Mekaanis-kemialliseen saostukseen perustuva puhdistaminen on saanut rinnalleen entistä paremman biologisen prosessin; hapettoman, hapellisen.

Hapettomassa prosessissa hiivamainen sieni syö lietteen ravinteista fosforia. Kun sieni kuolee, poistuu se ylijäämälietteenä ja samalla poistuu sen varastoima fosfori. Typpi taas otetaan talteen siten, että autotrofiset eli epäorgaanista hiiltä ravintona käyttävät bakteerit hapettavat ammoniumtypen nitriitiksi ja edelleen nitraatiksi. Nitraatti kulkeutuu typpikierron mukana takaisin ns. denitrifikaatiolohkoon, jossa elää mikrobeja, jotka käyttävät ravinnokseen jäteveden orgaanista ainetta ja hengitykseensä typpi-kierron mukana tulleen nitraatin happea. Kun happi irtoaa nitraatista, muodostuu jäljelle jäävästä typestä typpikaasua, joka poistuu jätevedestä kaasukuplina ilmatilaan.

Näin luonto, hienostuneen automaation ohjaaman prosessin avustamana, tekee työtä jäteveden puhdistamisen eteen ja auttaa tuottamamme jätteen muuntamisessa sellaisen muotoon, että sen kemiallisen koostumus muuttuu soveliaaksi osaksi luonnon kiertokulkuja.