Poliisiammattikorkeakoulun päärakennus

‑ Suunnittelun lähtökohtana oli liittää vanha ja uusi rakennus yhteen sekä tuoda samalla uusi toimintamalli, joka tarkoittaa turvanäkökohtien uudelleen arviointia, sanoo projektiarkkitehti Pasi Pikkarainen.

Tavoitteena oli myös lisätä väljyyttä ja valoisuutta, mikä ilmenee erityisesti päärakennuksen uudessa sisääntuloaulassa. Koulutuksen on aloittamassa usein samanaikaisesti monta ryhmää, jolloin aulassa tarvitaan tilaa. Uusi aula on malliltaan pitkulainen ja siinä voi olla yhtä aikaa useampi alkava koulutusryhmä tulossa sisään. Koko Poliisiammattikorkeakoulun 21 hehtaarin alue on nyt rakentamisen yhteydessä aidattu ja kaikki sisäänkäynti tapahtuu tuosta samaisesta aulasta.

Rakennuksen 9304 m²:n uudisosa liittyy vanhaan, alun perin arkkitehti Pekka Salmisen suunnittelemaan koulurakennukseen. Liittymäkohtana on pyöreä kirjasto-osa, joka toimi ennen ruokalana. Sisältä purettiin pois ruokala ja puolipyöreä siipi sai uudisrakentamisen myötä kokonaisen pyöreyden. Muutoin uusi osa on L-kirjaimen mallinen, ja sen sisään jää kuution muotoinen poliisimuseo. Päärakennuksen uudisosa on 3-kerroksinen ja museo 2-kerroksinen.

Laajennuksen lisäksi tehtiin muutostöitä vanhalla puolella 2041 m²:n alueella. Pääpaino on ollut koulutus ja opetustiloilla, joissa esimerkiksi seinämuutoksilla on saatu suuremmasta tilasta tehtyä lisää ryhmätyötiloja.

Arkkitehtitoimisto on osallistunut kiintokalustuksen suunnitteluun, mutta sisustussuunnittelu on irtokalustuksen osalta sisustusarkkitehti Kristiina Mäkelän, KM Interiors Oy, käsialaa.

Luokka- ja työhuonetilojen lisäksi alueella on muun muassa ajoharjoittelurata, ajoneuvokoulutustilat ja erityisesti poliisikoulutukseen suunniteltu harjoitusalue sekä liikuntatiloja. Opiskelijoille on asumista varten kahdeksan asuntolarakennusta, joissa on yhteensä yli 900 vuodepaikkaa.

Suuri yleisö pääsee lähemmäksi poliisia

Päärakennuksen yhteyteen valmistui poliisimuseo, joka on kaikille kiinnostuneille avointa tilaa. Samoin koulun parkkipaikalle voi ajaa hurauttaa kuka vain tavallinen kansalainen. Mutta siihen pääsy loppuukin, sillä muihin Poliisiammattikorkeakoulun tiloihin tie vie pääsisäänkäynnin ja luvan kautta.

‑ Koululle on luotu yleiset pelisäännöt turvallisuudesta. Jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa oli otettava huomioon turvallisuus osastoittain eli kenelle aukeavat mitkäkin ovet. Pääsyä eri osastoille voidaan kuvata rakenteellisilla kehillä, niin että yksi kehä on opiskelijoiden liikkuma-alue, jossa opiskelijat pääsevät heille varattuihin tiloihin ja henkilökunta pääsee sen mukaan, mikä kunkin toiminnan kannalta on tarpeen, sanoo turvallisuuspäällikkö Olli Sainio.

‑ Kysymys on siitä, mihin saakka kukin voi liikkua. Esimerkiksi sopii henkilöiden tietosuoja-asia, sillä poliisillahan on pääsy koko viisimiljoonaisen kansan tietoihin ja niitä tietoja ei kaikkien tarvitse päästä katsomaan.

Suunnittelussa on pyritty siihen, että uudisosa ja entiset rakennukset eivät eroa kovasti toisistaan, vaan ne ovat ilmeeltään samanlaisia ja kaikkien yhteiseen toimintaan tarkoitettua tilaa. Eroavuutta ei löydy rakennusmateriaaleistakaan, sillä ne ovat muuten samat, paitsi uudisosa on saanut lisäilmettä betonin, lasin, klinkkerien ja kipsilevyjen rinnalle puusta. Sitä on käytetty esimerkiksi sisääntuloaulan katossa, joka on tammirimaa. Aulan ja neuvottelutilojen seinissä on viilupintaisia levyjä.

Mielenkiintoinen arkkitehtoninen ratkaisu on pyöreä kirjasto keskellä päärakennusta. Entinen puolipyöreä ruokala on nyt kirjasto, joka on saanut täyden pyöreän muotonsa lisätyllä ikkunaseinällä. Sitä verhoaa alumiinireikälevy, joka näkyy ulkona punaisena ikkunan edessä, mutta sisältä katsottaessa sitä tuskin huomaa.