Pohjois-Tapiolan koulun ja lukion saneeraus

Vuonna 1964 valmistunut rakennus poti pahaa korjausvelkaa. Rakennuksessa uusittiin muun muassa vesikatto ja kaikki pintamateriaalit kokonaan, rakennettiin nykyaikainen lvis-järjestelmä sekä hankittiin uudet kalusteet. Myös ikkunat vaihdettiin uusiin.

Rakennusprojekti toteutettiin Espoon teknisen keskuksen talonrakennuspalveluiden omajohtoisena urakkana. Keskuksen omassa tuotannossa kyseessä oli rakennuspäällikkö Heikki Sillanpään mukaan kohtuullisen suuri hanke.

Oman haasteensa rakennustöihin toi se, että koulun ja lukion lähes 600 oppilasta työskentelivät rakennustöiden aikana. Työ tehtiin kolmessa vaiheessa, jotta koulutyölle olisi aiheutunut mahdollisimman vähän häiriötä.

‑ Haasteellinen saneeraustyö on onnistunut kaiken kaikkiaan hyvin. Isot peruskorjaukset pyritään tekemään ajallaan, mutta toteutusajankohtaan vaikuttaa kiinteistön kunnon lisäksi myös budjettirahoituksen saatavuus, Sillanpää sanoo.

Varsinaisten korjausten lisäksi uusin ratkaisuin saatiin käyttöön myös lisätilaa ja vanhoja tiloja otettiin uuteen käyttöön. Arkkitehti Yrjö Suonto kertoo ideoiden syntyneen resurssitarkastelun jälkeen, jollainen tehdään aina ensimmäisenä saneeraustöissä.

60-luvun ratkaisut säilytettiin

‑ Kävimme koko koulun lävitse kellaritiloista alkaen. Vaikutelma oli kulunut, pimeä ja ankea. Korjausrakentamisessa on haastavaa se, että suunnittelijan on pystyttävä eläytymään uuteen vanhan pohjalta, Suonto sanoo.

Uudistusten lähtökohdaksi otettiin vanhan kunnioittaminen. Koulun 60-luvun selkeälinjaista massoittelua edustava arkkitehtuuri säilytettiin. Ehkä näkyvin muutos on koulun keskelle avattu portaikko, joka ammentaa valoa sen ylle puhkaistuista kattoikkunoista. Suonto luonnehtii paikkaa koulun uudeksi sydämeksi.

Koulun sydän ulottuu yläkerroksen aulatiloista alakerran mediateekkiin, johon kuuluvat kirjasto, kielistudio ja tietokonetila. Mediateekki saa valoa yhtenäisestä ikkunarivistä, joka puhkaistiin aiemmin ikkunattoman kellarin seinään. Mediateekin vieressä sijaitseva tietokonetila on sijoitettu vanhaan käytävään.

Koulun korjauksessa otettiin huomioon myös liikuntarajoitteiset oppilaat, joihin ei juuri 60-luvulla panostettu. Nyt koulun sisääntulokerroksesta pääsee pohjakerrokseen hissillä.

Rakentaminen kolmessa vaiheessa

Lukion rehtori Matti Kauppila on tyytyväinen, kun kolmatta vuotta kestänyt remontti on viimein saatettu valmiiksi ja koulutyö voi jatkua normaalisti. Hän antaa tunnustusta joustavalle työmaajohdolle ja sanoo koulutyön sujuneen kaikesta huolimatta varsin hyvin.

Työmaan vastaava mestari Jari Koli Espoon kaupungin teknisestä keskuksesta puolestaan kiittelee koulua ymmärtäväisestä suhtautumisesta pitkään kestäneeseen työhön. Hän toteaa, että työ olisi voitu hoitaa nopeamminkin, jos kaikki olisi voitu tehdä kerralla. Nyt piti aina ensin saada yksi vaihe valmiiksi ennen seuraavan vaiheen aloitusta, jotta koulutyö olisi voinut jatkua keskeytyksettä.

Varsinaisia yllätyksiä ei koulun saneerauksessa Kolin mukaan tullut esiin lukuun ottamatta purkujätteen suurta määrää ja sen vaikeaa lajiteltavuutta.

Kohteen rakennesuunnittelusta vastanneen insinööritoimisto R. J. Heiskanen Oy:n projektipäällikkö Peter Weinitschke pitää työtä suhteellisen vaikeana. Aikoinaan paikallaan valettuun matalaan runkoon piti sijoittaa uusi ilmastointi. Putkireittien löytäminen ei aina ollut helppoa.

‑ Työtä sen sijaan helpotti se, että 60-luvulla tehty dokumentaatio oli melkein täysin käytettävissä. Myös se, että ilmanvaihto jaettiin kolmeen osaan, helpotti ratkaisuja, Weinitschke sanoo.