Huonekaluyrittäjien unelma realisoitui, kun Jurvan kunta yhdessä muiden huonekalukuntien kanssa perusti Kiinteistö Oy Pohjanmaan Nikkarikeskuksen ja rakensi kokonaan puisen referenssikohteen. Nikkarikeskus antaa tilat huonekalunäyttelylle, opastukselle, tutkimuksella ja koulutukselle. Siellä luodaan uutta ja siirretään perinteistä käsityötaitoa tuleville sukupolville.
‑ Nikkarikeskus sijaitsee Jurvan keskustan rakennuskaava-alueella, samalla tontilla Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Jurvan yksikön kanssa. Rakennus sisältää toimisto-, opetus-, näyttely- ja valmistustiloja. Rakennuksessa on 162-paikkainen auditorio, kirjasto ja 80-paikkainen kahvio, selvittää hankkeen toimitusjohtaja Matti Hiipakka.
Nikkarikeskuksen hallitseva tila on 15 metriä korkea, kaksi kerrosta avoin näyttelytila, joka ikään kuin riippuu liimapuupalkkien varassa, sillä pilareita ei ole. Liimapuupalkkien jänneväli on 30 metriä. Monimuotoinen ja -särmäinen rakennus pitää sisällään yrityshautomon, verstaan, toimistohuoneet, ammattikorkean laboratoriot ja luokat, kirjaston ja kahvion. Lisäksi Nikkarikeskus on liitetty kiinni vanhaan koristeveistosaliin.
‑ Rakennuksen monimuotoisuutta kuvaa se, että siellä ei ole yhtään samanmittaista pilaria, sanoo vastaavamestari Mauno Hietakangas Oy Konte Ab:stä.
‑ Edellistalvena oli kattojen sortumia ja sen seurauksena luotiin kestävyyteen uutta normistoa, joka sitten vaikutti Nikkarikeskuksenkin rakentamiseen. Pilarien sisälle jouduttiin laittamaan terästangot, jotka sitten kyllä peitettiin puulla.
‑ Rakentaminen on vaatinut hyvää kirvesmiestaitoa, jotta kaikki sovitukset on saatu kohdalleen, jatkaa Hietakangas. Puiset rakenteet ovat pääosin jurvalaisten kirvesmiesten tekemiä. Muuten työn tulos ei olisi niin hyvä, ellei rakentamiseen olisi ollut käytettävissä sellaista kädentaitoa, mitä Jurvasta löytyy.
Monimuotoisessa Nikkarikeskuksessa mikään ei ole tarkoituksellisesti samanlaista ja se on edellyttänyt rakennesuunnittelulta todellista taidonnäytettä. Rakennesuunnittelun on tehnyt tamperelainen KPM-Engineering Oy.
Kun nikkarikeskusta ideoitiin, oli yhtenä tavoitteena auttaa yrittäjiä tiedonhankinnassa ja markkinoinnissa. Nyt hanke on toteutunut ja Nikkarikeskus on aloittanut toimintansa alan imagon kohottajana ja yrittäjien tietotaidon jatkajana. Hankkeen esivalmistelun teki Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä ja takana on alan teollisuusyritysten omistama PHKK Oy (Pohjanmaan Huonekaluteollisuuden Kehittämiskeskus Oy). Kokonaan puusta rakennettavan rakennuksen suunnittelu alkoi välittömästi arkkitehtikilpailun jälkeen. Pääsuunnittelijaksi valittiin arkkitehti Mauri Mäki-Marttunen.
‑ Turismin ja näyttelytoiminnan kannalta rakennuksen tuli kuvastaa alueen puunkäytön osaamista mahdollisimman monipuolisesti. Budjetin puitteissa rakennuksen perusmuotoja kehiteltiin niin, että myös näkyviin jätetyillä kantavilla rakenteilla pystyttiin täydentämään tilasuunnittelua, kertoo arkkitehti Mäki-Marttunen.
Sisätilaa hallitsevat yläpohjan V-muotoiset liimapuupalkit, jotka ovat 2,4 m korkeiden pääpalkkien varassa. Välipohja on osittain ripustettu katosta näiden kaksoispalkkien varaan, koska todettiin, että ensimmäisen kerroksen pilarit olisivat muuten rajoittaneet muunneltavuutta.
‑ Nikkarikeskus on tärkeä Jurvan kunnalle, sillä onhan meillä 50 huonekalualan yritystä, sanoo kunnanjohtaja Jarmo Juntunen.
‑ Jo vuonna 1911 perustettiin veistokoulu Jurvaan ja nyt Nikkarikeskus, joka on merkityksellinen vierailukohteena laajasti ympäri maata ja myös kansainvälisesti. Vuoteen 2006 mennessä siitä syntyy osaamiskeskus. Talo tekee tunnetuksi koko Etelä-Pohjanmaata ja edistää kilpailukyvyn säilymistä sekä kehittymistä huonekalualalla.
Kiinteistöosakeyhtiö Nikkarikeskus vuokraa tiloja käyttäjille, joista suurin vuokralainen on Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Uudisrakennuksessa toimii SeAMK:n kulttuurialan ja muotoilun käyttäjä- ja konseptitutkimuslaboratorio. Käyttäjäkeskeisen muotoilun tuotekehityksessä otetaan huomioon väestörakenteen muutokset, elämäntapa- ja kulttuurikysymykset, teknologian kehitys ja uudet liiketoimintakonseptit. Älykäs kaluste -projektissa taas selvitetään, miten älytekniikkaa voidaan soveltaa huonekaluteollisuuteen, kertoo Nikkarikeskuksen kehittämispäällikkö Anne Viitala.
Toiseksi suurin vuokralainen on Suupohjan elinkeinotoimikunnan kuntayhtymä eli SEK (Kauhajoki, Jurva, Teuva, Isojoki ja Karijoki), jonka projektityöntekijät ovat saaneet työpisteen Nikkarikeskuksesta. Siellä on tilat myös tutkimusprofessori KTT Martti Lindmanilla Vaasan yliopistosta. Hänen tehtävänään on yritysten liiketoimintakonsepteihin liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö, tutkimusalana erityisesti huonekaluteollisuus. Lindman toimii kiinteässä yhteydessä teollisuuden ja eri yhteistyöorganisaatioiden kanssa. Tähän antaa hyvän mahdollisuuden Pohjanmaalle keskittynyt huonekaluteollisuus.