Pirkkalakeskus

Projektin alussa selvisi merkittävin reunaehto koko hankkeelle. Pankki ja muutama pienyritys ilmoittivat, että heidän tulee saada toimia keskeytyksettä vanhoissa tiloissa uusiin tiloihin muuttoon saakka.

- Tämä toi projektin suunnittelulle ja toteutukselle aivan omanlaiset haasteet. Ahdas tontti, vaiheistuksen raja, ydinkeskustan liikenne sekä asioiden suunnittelu ja sopiminen useiden toimijoiden ja yrityksen kanssa olivat tälle projektille ominaisia piirteitä, kertoo NCC:n rakennuspäällikkö Jukka Hannus.

Kahteen osaan vaiheistettu hankekokonaisuus muodostuu kolmesta yhtiöstä. Kiinteistö Oy Pirkkalakeskus muodostuu Pirkkalan kunnan uudesta pääkirjastosta, kunnan toimistoista ja liiketiloista. Tämän lisäksi Pirkkalakeskuksen katolta nousee kaksi asuinkerrostaloa As Oy Pirkkalan Afrodite ja Apollo.

Hankekokonaisuuden suunnitelmat saatiin valmiiksi marraskuussa 2007. Jukka Hannus kertoo, että tuolloin vanha kolmekerroksinen kiinteistö sahattiin pankin seinän takaa puoliksi ja työt käynnistyivät toisen puolen purkamisella.

Aikataulutus ja tiedottaminen rakennusvaiheen aikana sujuivat Hannuksen mukaan hyvin. Paljon huolta aiheuttaneet pankin hälyttimet onnistuttiin pitämään hiljaisena. Projektin rakennuspäällikkö kertoo, että ympäristöä pyrittiin huomioimaan mahdollisuuksien mukaan.

- Projektin ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi tammikuussa 2009, jolloin valmiina oli puolet kirjastosta, liiketiloista ja kunnan kolmannen kerroksen tiloista. Helmikuussa 2009 liikkeenharjoittajat saattoivat muuttaa uusiin tiloihin ja vanhan liikerakennuksen loppuosa saatiin purettua. Toukokuussa 2009 valmistui kirjaston katolle Asunto-osakeyhtiö Afrodite. Kesäkuussa 2010 valmistui Pirkkalakeskuksen toinen vaihe ja elokuussa viimeinen Asunto-osakeyhtiö Apollo. Kirjaston avajaisia päästiin viettämään elokuun alussa 2010, Hannus kertaa projektin etappeja.

Hannuksen mukaan projekti on yksi osoitus Pirkkalan kunnan halusta ja kyvystä kehittää kunnan keskustaa toden teolla.

- Pirkkalan kunnan silloinen kunnanjohtaja Risto Koivisto oli avainhenkilö uuden kirjaston ja koko hankkeen läpiviennissä. Suuressa roolissa oli myös silloinen kunnan kaavoitusjohtaja Pekka Harstila. Ilman heitä tätä tuskin olisikaan saatu päätökseen, Hannus kiittelee.

Lvi-suunnittelussa huomioitiin rakennusvaiheen erikoisuudet

Optiplan Oy suunnitteli Pirkkalakeskuksen lvi-työt. Myös lvi-puolella hankkeen vaiheistus ja vanhan liikerakennuksen toimivuuden takaaminen tarkoitti uusien ratkaisuiden hakemista. Pekka Pessi Optiplan Oy:stä kertoo, että kun vanhasta tontilla olleesta liikerakennuksesta purettiin puolet, piti vielä varmistaa, että vanhassa tilassa lvi toimii ja samalla rakennettiin uutta.

- Kyllä se lopulta saatiin toteutettua niin kuin olimme suunnitelleetkin. Pitkiä toimivuuden katkoksia ei onneksi tullut. Samanaikaisesti liiketilojen kanssa rakennettiin liiketilojen päälle vielä asuinrakennuksia molemmissa rakennusvaiheissa ja lopputuloksessahan on tavallaan kolmenlaista tilaa: liikehuoneistoja, kunnan tiloja sekä asuntoja, Pessi painottaa.

Pekka Pessin mukaan tulevat vuodet vasta hänen mukaansa osoittavat sen, miten toimiva kokonaisuudesta on saatu luotua.

- Lvi-puolen toiminnallisuus selviää rakennuksen ja sen tilojen käytön yhteydessä. Tähän saakka olemme saaneet vain positiivista palautetta. On hyvä muistaa, että rakennus on nyt keskeinen osa Pirkkalan kaupunkikuvaa, se näyttää siltä miltä sen oli suunniteltukin näyttävän ja teknisesti tilat toimivat, Pessi summaa.

Pirkkalan ’Kamppi’

Pirkkalakeskus sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin keskustassa. Useiden tilojen yhteen liittäminen oli Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy:n arkkitehdin Matti Mastosalon mukaan ikään kuin Pirkkalan Kamppi – ilman linja-autoasematunnelia.

- Keskuksen ylimpänä on asuinrakennuksia eli kaksi asunto-osakeyhtiötä. Toisaalta alhaalla on kiinteistöyhtiö, jossa on kirjasto, kuntalaisten toinen olohuone. Lisäksi tiloissa on liikehuoneistoja, Mastosalo ynnää.

Arkkitehdin mukaan keskeinen sijainti ja rinnetontti sekä tilojen monet vaatimukset loivat leimaa projektille arkkitehdin näkökulmasta. Mastosalo on ollut projektissa mukana vuodesta 2005 ja sinä aikana hanke on tullut kovin tutuksi.

Kohdetta rakennettiin ja suunniteltiin samaan aikaan. Kun vanhaa rakennusta haluttiin säilyttää, projekti tavallaan vaati koko ajan aivan erityistä ’hereilläoloa’ ja reagointia arkkitehdiltakin. Onneksi lopputulema on hyvä ja palaute on ollut positiivista, Mastosalo sanoo.

Mastosalo kertoo, että tilojen käyttäjät eli yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana tilojen suunnittelussa. Muun muassa vammaisneuvoston lausunnon pohjalta alueelle toteutettiin helpot liikkumisen ratkaisut kaltevine luiskineen. Tämä on arkkitehdin mukaan varmistanut osaltaan sen, että tilojen käyttäjät ovat lopputulokseen tyytyväisiä. Hän näkeekin Pirkkalakeskuksen formaatissa tulevaisuuden rakennushankkeen suuntaviivoja.

- Tällaiset monikäyttöiset rakennukset tulevat lisääntymään selkeästi, eli saman katon alle saadaan ihmiselle paikka asua, asioida, viihtyä ja ostaa palveluita. Toisaalta ihmisläheinen tapa asua ja jollakin tavalla luonnonläheisyys, muun muassa kauniiden maisemien muodossa, tulee kuvaan mukaan, niin kuin tässäkin tapauksessa, Mastosalo visioi.

Sisustuksessa luonto on ihan sisällä

Pirkkalakeskuksessa sijaitsevan kirjaston ja kunnanvirastotilojen sisustuksen suunnitteli tamperelainen sisustusarkkitehtitoimisto KM Interiors Oy. Sisustusarkkitehti SIO Kristiina Mäkelän mukaan tilojen haasteellinen kirjastoprojekti alkoi sisustuksen osalta jo noin kaksi ja puoli vuotta sitten. Mäkelän mukaan kirjasto on yksi haastavimmista sisustettavista tiloista.'

Kirjastossa aineistomäärät ovat valtavat. Silti tilasta pitäisi saada ilmava, avara ja viihtyisä. Tämän projektin aikana asiat etenivät onneksi niin, että enää kirjastossa ei ole esillä kaikkea mahdollista materiaalia, vaan vain tärkein ja isoa osaa säilytetään muun muassa varastoissa. Tämä päätös vapautti oleellisesti tilaa kirjaston viihtyisäksi tekemiseen. Lisäksi kirjaston kirjahyllyt ovat varta vasten tätä tilaa varten suunniteltu ja valmistettu puusepäntyönä, Mäkelä pohjustaa.

Kristiina Mäkelän mukaan kirjasto on kuntalaisten toinen olohuone. Tiloihin onkin sijoitettu erityyppisiä istuskeluryhmiä mahdollisimman paljon, jotta tilat säilyvät avarina. Toisena tärkeänä sisustuksen peruselementtinä oli sisustuksen toimivuus arkkitehtuurin kanssa. Tilat kolmessa eri tasossa auttavat käyttäjiä hahmottamaan aineistoalueita. Mäkelä painottaakin, että sisustuksesta on pyritty tekemään mahdollisimman mielenkiintoinen, ja esimerkiksi lasten satulampea ympäröivät akustoivat puunmuotoiset seinäkkeet ja värikkäät Fatboy-rahit. Myös tiedonhankintaa on helpotettu.

- Aikuisten alueen kirjahyllyt on sijoitettu viuhkan muotoon, jotta asiakkaan olisi ensisilmäyksellä helpompi hahmottaa mistä löytyy tieto- ja kaunokirjallisuus.

Koko sisustamisen perusajatus lähti arkkitehtuurista: rakennuksen sisääntulon ison lasiseinän päällä olevat eriväriset kehykset määrittelivät sisustuksen perusvärit.

Käytimme muun muassa oranssia, terraa ja keltaista eli lämpöisiä värejä. Lisänä on ripaus turkoosia. Toisaalta lattia on ruohonvihreä luontoteemaa henkien, Mäkelä kuvailee.

Rakennuksessa on kirjaston lisäksi Pirkkalan kunnan ympäristötoimi sekä sivistystoimi. Mäkelä sanoo, että molemmissa tiloissa rauhoittava luonto haluttiin tuoda lähelle.

- Esimerkiksi sivistystoimen tiloihin sisään tultaessa ensimmäisenä näkyy kankaalle printattu järvimaisema. Se on rohkea sisustuselementti. Pyöreän tilan sisällä on rauhallinen keskusteluryhmä, Mäkelä kertoo.