Kansainvälisen lääkealan yrityksen Pfizerin uudisrakennus Helsingissä Turunväylän ja Huopalahdentien risteyksessä on alueen maamerkki. Se on myös ehdottomasti paikan edustavin arkkitehtuurikohde.
Pfizer kuuluu niihin yhtiöihin, jotka omistavat toimitilansa. Tämä antaa mahdollisuuden rakennuksen tuotteistamiseen ajatellen niin talotekniikkaa kuin toiminnallisuuttakin. Toimitusjohtaja Harriet Ecksteinin keskeisenä tavoitteena on ollut stimuloivan ja tyylikkään työympäristön luominen. Virikkeisessä miljöössä on miellyttävää ja palkitsevaa tehdä työtä samoin kuin vierailla.
Pfizer-talossa näyttää toteutuneen jo Vitruviuksen noin kaksi tuhatta vuotta sitten peräänkuuluttamat arkkitehtuurin kestävyys, tarkoituksenmukaisuus ja kauneus.
Hankkeen asettamisessa on ollut tärkeää oman kulttuurin sovittaminen suomalaisen rakentamisen ohjeistuksiin, määräyksiin ja tapakulttuuriin. Rakennuttajakonsultti Matti Karjanoja mainitsee tästä yhtenä esimerkkinä amerikkalaisen tilaohjelmamallin, jota yhtiö noudattaa kautta maailman ja joka poikkeaa joiltakin osin vastaavasta suomalaisesta ohjeistuksesta. Matti Karjanoja konsultoi myös edellistä, Perkkaalle toteutettua Pfizerin hanketta vuosina 1997 – 99.
Suomen Pfizerin kannalta tärkeintä oli tietenkin sopivan tontin löytäminen. Katseet oli suunnattu Helsingin läntisille alueille. Tärkeää yhtiölle oli sijainnin lisäksi se, että tontille oli määritelty ns. vahva kaava, koska rakentamisen tahdottiin etenevän vaikeuksitta ja tilat haluttiin käyttöön mahdollisimman nopeasti.
Sopiva tontti löytyi Helsingin Munkkiniemestä. Naapurissa on IBM:n toimistorakennus ja lähettyvillä Munkkivuoren ostoskeskus. Lähialueelle on rakennettu paljon toimitilaa ja kehitysnäkymät ovat hyvät. Kaupunginosa on eheä ja ympäristö puistomainen. Kulkuyhteyksiä ajatellen moottoriväylä on aivan vieressä eikä keskustaan ole pitkä matka.
Kutsukilpailuun osallistui neljä arkkitehtitoimistoa, joiden aikaisempia töitä Pfizerin perustama rakennustyöryhmä piti hyvinä. Kilpailulla haluttiin myös varmistaa kaupungin myönteinen kanta hanketta kohtaan.
Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy. Muut suunnittelukonsultit valittiin vahvan kokemuksen perusteella. Yhtenä valinnan kriteerinä oli yhteistyökyky vaativien hankkeiden ollessa kyseessä.
‑ Kun suunnittelu oli pääosin tehty, pyysimme riippumattomalta laskentapalvelukonsultilta kustannuslaskelman. Vertasimme sitä kahdeksalta rakennusliikkeeltä saamiimme tarjouksiin. Valitsimme jatkoneuvotteluihin kolme lähimmäksi laskelmaa sijoittunutta tarjoajaa tarkoittaen tässä tapauksessa myös kalleinta. Kilpailun voitti Skanska Etelä-Suomi Oy, kertoo Matti Karjanoja.
Urakoitsijaa valitessaan Pfizer piti tärkeänä sitoutumista tavoitteisiinsa. Myös hinta oli määräävä, mutta lähtökohta oli rakennuttajan ja urakoitsijan pitkäaikainen kokemus toisistaan.
‑ Olemme rakentaneet Pfizerin laskuun 1920-luvulta lähtien pyöreät 800 000 m2 tiloja ympäri maailmaa. Toimiminen kansainvälisesti on tarkoittanut rutiininomaisen rakentamisen lisäksi tiivistä yhteistyötä toimeksiantajan Euroopan ja Yhdysvaltojen yksiköiden kanssa. Rakennuttajakonsultin työ on ollut avainasemassa raportoinnissa ja muussa yhteydenpidossa, sanoo toimialajohtaja Juha Hetemäki Skanska Oy:stä.
‑ Annoimme voitokkaaksi osoittautuneelle ehdotuksellemme nimen Lemon. Suunnittelumme idea perustui suorakaiteen ja suorakulman muotoisten kappaleiden väliseen jännitteeseen. Yhdistämällä kappaleet keskenään loimme puolijulkisen valopihan, jonka kautta saimme suunnattua päivänvaloa sisäpihan puoleisiin toimistohuoneisiin. Rakennusmassat, jotka eivät kytkeydy kuin vaipan välityksellä toisiinsa, kiinnittyvät pääjulkisivun puolelta kerroskohtaisin yhteyssilloin, kertoo Hannu Jaakkola.