Pelastusopisto

Rakennusten tilaaja Senaatti-kiinteistöt ja niiden tuleva käyttäjä Pelastusopisto asettivat projektille kolme ehdotonta vaatimusta: kohteen tulee olla käyttökunnossa 1.8.2005, tilaajan ja käyttäjän kanssa yhteisesti hyväksyttyä kustannusrajaa ei saa ylittää ja laatu- ja elinkaaritavoitteista ei tingitä.

Projektinjohtokonsultoinnin avulla tavoitteisiin päästiin. Joustavan toteutusmallin ansiosta sekä tilaaja että käyttäjä pystyivät tekemään tarvittavia päätöksiä reaaliajassa. Projektista karsiutui rakennustyön aikana joitakin alun perin kaavailtuja elementtejä ja vastaavasti joitakin lisäyksiä tehtiin. Kustannukset pysyivät kuitenkin tavoitteessa.

Paikallisjohtaja Jyrki Reinikainen Senaatti-kiinteistöjen Pohjois- ja Itä-Suomen alueelta kertoo, että ylintä päätösvaltaa hankkeen organisaatiossa käytti johtoryhmä, jossa olivat pääsuunnittelija, projektinjohtokonsultti sekä tilaajan ja käyttäjän edustajat.

Käytännön tehtävistä vastasi projektiryhmä, jossa äsken mainittujen lisäksi olivat edustettuina kaikki suunnittelijat ja työmaajohto.

Projektinjohtokonsultoinnissa tilaaja vastaa YSE:n mukaisista työmaanjohtovelvollisuuksista sekä työmaapalveluista. Hankinnat tehdään koko hankkeen ajan tilaajan lukuun.

‑ Koska projektinjohtokonsultti on palkattu KSE-pohjaisella sopimuksella, on lopullinen kustannusvastuu tilaajalla. Tilaaja vastaa puolestaan vuokralle tulevalle käyttäjäasiakkaalle hankkeen teknisestä, taiteellisesta ja taloudellisesta laadusta. Onnistuakseen tällainen malli vaatii tarkkaa ja luotettavaa raportointia sekä selkeää johtamista, Reinikainen selvittää.

Sata urakkaa

Projektipäällikkö Yrjö Kuronen ISS Proko Oy:stä kertoo kokemuksistaan näin:

‑ Työmaata ohjaavana projektipäällikkönä olin velvoitettu osallistumaan myös tilaajan ohjausryhmän päätöksiä tekeviin kokouksiin sekä suunnittelukokouksiin. Ratkaisu toi selkeitä etuja työmaan ohjaamiseen. Tieto kaikista ratkaisuista ja periaatepäätöksistä kulki välittömästi työmaalle toimenpiteitä varten, hän toteaa.

‑ Myös ennen varsinaisen rakennustyön käynnistymistä osallistuminen suunnittelukokouksiin oli tärkeää. Sain ennakkoon tiedon suunnitteluratkaisuista ja päätöksistä. Oli helpompi toimia työmaan parhaaksi, kun päätökset ja perusteet olivat ennakkoon selvillä, hän luonnehtii projektin kulkua.

Pelastusopiston laajennus- ja peruskorjausprojektissa Kuopiossa oli mukana lähes sata urakkaa. Projektinjohtokonsultointi on mahdollistanut lähialueen pienehköjen urakoitsijoiden kustannustehokkaan hyödyntämisen ja pääsyn suuren hankkeen toteuttamiseen.

Projektinjohtaja Vesa Pitsinki ISS Proko Oy:stä pitää hänkin Pelastusopiston rakennusprojektissa toteutettua projektinjohtopalvelua joustavana ja nopeana. Vaikeimmiksi tehtäviksi työmaalla osoittautuivat suunnitteluaikataulun yhteensovittaminen tulevan urakkajaon kanssa sekä työmaan yhteisaikataulun laatiminen myös hankintajakoa noudattavaksi, hän kertoo.

Tilat 430 opiskelijalle

Nyt päättyneessä laajennus- ja peruskorjausprojektissa Pelastusopiston tontille Kuopion Petoselle rakennettiin kaksi uutta rakennusta ja korjattiin vanhoista rakennuksista keskeisintä.

Hallintojohtaja Ilpo Kääriäinen Pelastusopistosta kertoo, että lisätilat olivat tarpeen oppilasmäärien kasvaessa huomattavasti viime vuosina. Peruskorjauksessa Pelastusopistolle tehtiin muun muassa nykyaikaiset kirjastotilat.

‑ Uudet tilat antavat nyt mahdollisuuden ottaa meille 430 opiskelijaa. Heitä on nyt opistossa melkein tuo määrä, Kääriäinen toteaa.

Kääriäinen on tyytyväinen rakennusprojektin sujumiseen ja aikaansaatuihin uusiin tiloihin.

‑ Jos aivan jokainen toiveemme ei täyttynytkään, saimme kuitenkin itse olla vaikuttamassa siihen, mitä karsittiin, hän toteaa.

‑ Senaatti-kiinteistöjen kanssa on sellainen käytäntö. että me käyttäjinä maksamme vuokrana kaikki rakennuskustannukset. Se pani suunnittelu- ja rakennusvaiheessa miettimään, mitä haluamme ja mistä voimme joustaa tällä kertaa, Kääriäinen kertoo.

‑ Saimme nykyaikaisen pelastusopiston. Se yhdessä harjoituskenttämme kanssa antaa hyvät edellytykset maamme pelastushenkilökunnan kouluttamiselle miehistötason tehtävistä päällystöön, hän toteaa.

Pelastusopisto sai rakennusprojektissa kaksi kokonaan uutta rakennusta. Nykyisen päärakennuksen taakse lasikäytävän päähän valmistui lähinnä luokka- ja työhuonetiloja sisältävä opetusrakennus. Erillään tontin laidassa on nyt kurssihotelli, ja sen alakerrassa pelastustoimen ajokalustotilat.

Upeita tiloja

Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen - Komonen Oy on tehnyt Pelastusopiston ensimmäisen rakennusvaiheen arkkitehtuurin. Pelastusopiston arkkitehtoninen linja on kaikissa rakennuksissa hyvin pelkistetty. Tärkeimmät materiaalit ovat betoni, teräs ja lasi ja väreistä harmaa, valkoinen ja musta.

Yleisvaikutelmaa voisi luonnehtia pelkistetyn komeaksi. Joka tapauksessa tulee selväksi, että ollaan työn maailmassa.

‑ Aiemmin toteutetuista Pelastusopiston rakennuksista tiesimme, että tällainen tyyli sopii pelastustoimen koulutuksen ympäristöksi, hallintojohtaja Ilpo Kääriäinen toteaa.

Kääriäinen kertoo, että Heikkisen - Komosen tyyli on kiinnostanut kovasti alan ammattilaisia ja nimenomaan ulkomailta. Taloa esitellään hyvin usein.

Uusissa rakennuksissa Heikkisen - Komosen tyyli jatkuu. Opetus- ja toimistotiloissa lasin läsnäolo vielä korostuu. Vaakatasoiset rimoitukset, joita kaikissa rakennuksissa näkee, suurentuvat opetussiivessä. Kurssihotellissa nähdään jo odotettua paloautonpunaistakin.

Sirpaleista

Rakennesuunnittelija Hannu Sormunen Rakennussuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy:stä on sitä mieltä, että Pelastusopiston kahden uudisrakennuksen ja yhden peruskorjattavan rakennuksen suunnittelu oli ”varsin sirpaleista” valitun toteutustavan vuoksi.

‑ Asiasta toiseen joutui pomppimaan, kun lukuisten alaurakoiden laskentapapereita tarvittiin yhtä aikaa, hän toteaa. ‑ Toisaalta tiukalla aikataululla ja budjetilla toteutettu kohde tuskin olisi valmistunut aikataulussaan millään muulla urakkamuodolla, hän sanoo.

Rakennesuunnittelun kannalta molemmat uudisrakennukset ovat kantavan rungon rakenneperiaatteiltaan samankaltaisia. Molemmissa on teräsbetoninen pilaripalkkirunko. Väli- ja yläpohjat ovat ontelolaattaa.

Kurssihotellin kahdessa majoituskerroksessa kantavat väliseinät ovat alakerrosten pilarilinjojen kohdalla. Rakennuksen jäykistävät pituussuunnassa keskikäytävän betoniseinät.

Perustuksista ylöspäin molemmat rakennukset ovat täyselementtitaloja.

Kurssihotellirakennus, jonka alla ovat autopaikoitushallit ja Pelastusopiston ajoneuvot, on rakennettu kokonaan kalliolle.

Opetustilarakennus on maanvarainen. Sen perustamistasoa jouduttiin nostamaan korkealla olevan pohjaveden takia. Samasta syystä jouduttiin luopumaan talon alle suunnitellusta tekniikkatunnelista.