Pelastusasema 3

Ilmailulaitos rakennutti Pelastusasema 3:n liki kahdella miljoonalla eurolla. Urakkamuotona oli tavanomainen, jaettu urakka. Pääurakoitsijana toimi NCC Rakennus Oy ja sivu-urakoitsijoina Vantaan Sähköasennus, Tekmanni (ilmanvaihto- ja putkityöt) ja Honeywell (automaatiolaitteet). NCC Rakennuksen edeltäjät NCC Finland ja Rakennustoimisto A. Puolimatka ovat aikaisemmin urakoineet Helsinki-Vantaan lentokentällä Kotimaan terminaalin, Finnairin rahtiterminaalin ja TNT:n terminaalin.

‑ Etenemme numeroinnissa väärinpäin. Seuraava kohde on kakkoskiitotien Pelastusasema 2, joka valmistuu lähes samanlaisena vielä tämän vuoden puolella. Ykkösen rakentaminen kiitoteiden väliin on vielä auki, sillä nykyiset paloasemat riittävät toistaiseksi terminaaliaukealla, kertoo Ilmailulaitoksen Lentokenttätekniikka-yksikön osastopäällikkö Martti Huomo, joka vastaa lentoasemien rakennushankkeista.

Pienehkö, mutta haasteellinen kohde

Pelastusasema 3:n päätarkoitus on järjestää paikat mittaville, vaahtoniveljärjestelmillä varustetuille paloautoille, jotta lentokonepalo voidaan mahdollisimman nopeasti sammuttaa. Lisäksi rakennuksen toisessa kerroksessa on miehistölle lepohuoneet ja päivystystilat. Ilmailulaitoksen kannalta kyseessä ei ole kovinkaan suuri hanke, mutta kuitenkin monimutkainen toteuttaa.

Pelastusasemalle jouduttiin suunnittelemaan lentokonepalon edellyttämiä erikoisjärjestelyjä, kuten paloautojen veden pikatäyttöjärjestelmä varustettuna voimakkailla pumpuilla. Alakerran halliin on myös tehty pakokaasun poistoradat. Kun auto peruutetaan paikalleen, niin pakoputken päätä ei tarvitse yhdistää käsin, vaan pakoputki ottaa automaattisesti kiinni suppiloon, jonka läpi pakokaasut menevät kanaviin.

Modernin pelastusaseman rakentaminen oli kohtuullisen vaativa tehtävä ja työmäärä suuri.

Näyttävyyttä ja funktionaalisuutta haettiin geometrisesti tosiinsa nähden vinoilla seinillä. Näin siksi, että ylhäältä päin katsottuna loivaan V-muotoon rakennetulta paloasemalta pääsee neljä massiivista hälytysajoneuvoa starttaamaan samanaikaisesti hyökkäystielle oikeassa lähtökulmassa ilman törmäysvaaraa.

‑ Bruttoalaltaan vähän yli 1000 neliön suuruinen rakennus olisi voitu tehdä helpomminkin. Esimerkiksi laatikkomaisena hallina, jossa autohallien takana olisi yksikerroksiset majoitustilat. Tähystystarpeesta johtuen päädyttiin kuitenkin hieman kalliimpaan ratkaisuun kuin normaalisti, toteaa arkkitehti Tomi Perko Arkkitehtitoimisto Perko Oy:stä.

Tähystystila kuin laivan komentosilta

Arkkitehtuuriltaan Pelastusasema 3 pyrittiin luontevasti istuttamaan lentokentän ympäristöön. Hopeanväristä ja yksikertaista rakennusta säätelevät korkeusvaatimukset, joten siitä tehtiin matala ja leveä. Näyttävää pelastusasemaa eivät matkustajat juuri pääse näkemään, sillä se sijaitsee suljetulla airside-alueella Veromiehenkylässä. Lentokoneen laskeutuessa kolmannelle kiitoradalle voi vasemman puoleisista ikkunoista nähdä vilauksen uudesta pelastusasemasta.