Peijaksen Sairaala

Peijaksen sairaala on tähän asti tuottanut Vantaan ja Keravan alueen erikoissairaanhoidon, mutta HYKS-sairaanhoitoalueen muodostamisen jälkeen Peijaksen sairaalan rooli HYKS-yliopistosairaalan osana on muuttunut. Peijakseen ollaan keskittämässä muun muassa tekonivelkirurgiaa, laskimokirurgiaa ja urologiaa HYKS-alueen muista sairaaloista. Tähän saakka Peijas on palvellut pääasiassa Vantaata ja Keravaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku on yli 200 000 henkeä. Nyt Peijas palvelee koko HYKS-aluetta, jonka väkiluku on noin miljoona henkeä.

Tehokas päivystys

HYKS-sairaanhoitoalueen perustamisen keskeisenä tavoitteena oli toiminnan tehostaminen ja sitä kautta pyrkimys vastata paremmin erikoissairaanhoidon nousevaan kustannuskehitykseen.

Peijaksen laajentamisprojekti on ollut HYKSin suurin yksittäinen investointikohde, kertoo Seppo Kivinen, HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja.

Projektin kustannusarvio oli 45,9 miljoonaa euroa, jonka puitteissa rakentaminen pystyttiin toteuttamaan. Peijaksen alueen väestö kasvaa vuoteen 2010 noin 9 000 hengellä ja vuoteen 2015 noin 15 700 hengellä. Samanaikaisesti väestö vanhenee ja palveluiden tarve lisääntyy huomattavasti.

Päivystystoiminnan merkitys tulee kasvamaan entisestään: jo nykyisellään lähes puolet kaikista erikoissairaanhoidon palveluista on päivystyspalveluja. Peijaksen sairaalan laajennuksen keskeisin osa onkin päivystyspoliklinikan tilat, jotka kolminkertaistuvat kooltaan. Peijaksessa on toiminut sen toiminnan alusta saakka sekä Vantaan terveyskeskuksen yleislääkäritasoinen päivystys että Peijaksen erikoislääkäripäivystys. Kävijämäärältään Peijaksen päivystys on Suomen vilkkain: tällä hetkellä käy jo noin 65 000 potilasta. Arvioidaan, että vuoteen 2010 mennessä kävijämäärä nousee 92 000 potilaaseen. Tämän potilasmäärän hoitaminen vanhoissa tiloissa olisi ollut täysin mahdotonta, toteaa HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Seppo Kivinen.

Laajennuksen yhteydessä valmistuu lisäksi uusi 8-paikkainen tehostetun valvonnan osasto sekä uusi 7-paikkainen sydänvalvontaosasto. Tämän yhteyteen on rakennettu myös sydäntutkimusyksikkö, jossa voidaan tehdä muun muassa sydämen varjoainekuvauksia ja pallolaajennuksia. Sydäntutkimukset on aikaisemmin hankittu Meilahden sairaalasta ja nyt ne voidaan tuottaa Peijaksen sairaalan omana toimintana.

Peijaksen sairaalan merkitys yliopistosairaalana tulee lisääntymään, koska laajennuksen yhteydessä valmistuvat asianmukaiset luentosalit ja opetustilat, joita voidaan käyttää terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksessa. Peijaksen sairaalan sijainti lähellä lentokenttää ja rautatietä tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet sekä kotimaisten että ulkomaisten kongressi- ja koulutustilaisuuksien järjestämiselle.

On arveltu, että tilat riittäisivät nykymuotoisena noin vuoteen 2020, mutta ennustaminen on erittäin vaikeaa, koska lääketieteen kehittyminen on nopeaa eikä tulevaisuuden hoitomuodoista voi olla vielä tietoa, summaa HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Seppo Kivinen.

High tech ja high touch 

Kohteen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Pekka Koivula, jonka toimisto on erikoistunut sairaala- ja terveydenhoitotilojen suunnitteluun.

Tulevaisuuden sairaalassa tarvitaan tilaa ja muuntojoustavuutta tekniikan vaihtumisen ja lisäämisen varalta. Sairaaloilta vaaditaan yhä suurempaa tehokkuutta ja yksiköiden tulee toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilökuntaa on niukasti ja logistiikan on tehostuttava. Nykypäivää on myös se, että käyttäjä on erittäin paljon mukana tilojen suunnittelussa. High techin lisäksi sairaaloissa on oltava myös high touch, eli tilojen on oltava toimivuuden lisäksi myös viihtyisiä työympäristöjä vaativaa ja raskasta hoitotyötä tekeville, kertoo arkkitehti Pekka Koivula ja viittaa Tukholmassa toimivaan Health & Design -instituuttiin.

Peijaksessa jo projektin suuruus oli haastava. Toiseksi laajennusta suunniteltaessa ei voida ajatella pelkästään rakennettavan osan logistiikkaa: Peijaksen sairaalassa akuuttihoitoyksiköt liitettiin sairaalan kokonaistoimintaan ja sairaalan sisäistä logistiikkaa jouduttiin miettimään tarkoin.
Kulku päivystysosastolle, teho-osastolle, sydänvalvontaan ja röntgeniin tuli järjestää kaikille riittävän helpoksi. Samoin kunkin yksikön sisäinen logistiikka vaati harkintaa: toimintojen tuli olla riittävän lähellä toisiaan, mutta henkilöstön liikkumisen tuli olla vaivatonta, Koivula hahmottelee.

Päivystyspoliklinikan laajennus tuo suurta helpotusta henkilökunnan jokapäiväiseen työhön. Uudet tilat mahdollistavat eri asiakasryhmille, kuten lapsille, omat odotustilat. Toimivat tilat parantavat selkeästi myös potilasturvallisuutta.