Panorama Tower ja Selloparkki

Leppävaarasta on kehittynyt viime vuosikymmenen aikana monipuolinen liike- ja toimistokeskus. Espoon kaupunkikeskuksista suurimpana, lähes 60 000 asukkaallaan on Leppävaara myös merkittävä joukkoliikenteen solmukohta lähellä Helsinkiä ja Vantaata. Rakennuttajalle, Varmalle, sijainti ja kohteen erikoisluonne puolsivat hankkeeseen mukaan lähtemistä.

Keväällä valmistunut Panorama Tower on alueen viimeisin valmistunut hanke, liki 80 metriin kohoava toimisto- ja liikekeskus, ja myös näkyvä maamerkki. Se saa myöhemmin radan toiselle puolelle seurakseen asuintornin.

‑ Yhdessä ne muodostavat porttimaisen siluetin ja sitovat näin radan jakamat alueet yhteen, kertoo Panorama-tornin pääsuunnittelija arkkitehti Pekka Piha Arkkitehtitoimisto Larkas & Laineesta. Piha on vastannut rakennuksen luonnossuunnittelusta ja pääpiirustusvaiheesta yhdessä arkkitehti Titta Vuoren kanssa; toteutusvaiheessa vastuu on ollut projektiarkkitehti Esa Sallisella.

Vaikeuksien kautta voittoon

Leppävaara on aina ollut aikaansa edellä. Jo vuonna 1971 sinne avattiin Suomen ensimmäinen automarket, matala ja leveä Maxi-market. Tänä päivänä rakennussuunta on vertikaali ja hyötyneliöiden määrä kymmenkertaistunut. Panorama Towerin torniosassa kerroksia on ullakko mukaan lukien 17 ja sen kahdessa matalammassa sivuosassa seitsemän (ja lisäksi IV-konehuonekerros). Rakennus tarjoaa pääasiassa helposti muunneltavaa toimistotilaa, vain katutaso on kokonaisuudessaan varattu liikekäyttöön.

‑ Arkkitehtuurinsa, muuntojoustavuutensa ja sijaintinsa ansiosta Panorama Tower tulee varmasti myös pitkälle tulevaisuudessa vastaamaan yritysten toimitilatarpeita, summaa Varman kiinteistökehityspäällikkö Aarne Markkula. Juuri tilojen muunneltavuuden kannalta työtä piisasi aivan loppumetreille saakka.

‑ Tärkeätä on ollut myös saada vuokralaisten toiveet ja tarpeet huomioitua lopullisissa suunnitelmissa alakattojen, talotekniikan ja materiaalien kannalta, kertoo kohteen työpäällikkö Timo Teränen NCC:ltä.

Mutta ennen kuin tämä tulevaisuuden toimitila oli valmis, urakoitsijoilla riitti pohdittavaa. Panorama Towerin haasteellisuus nimittäin ei ollut pelkästään sen epätavallisessa mittakaavassa, siis näkyvässä osassa, vaan eritoten sen näkymättömiin jäävissä rakenteissa. Perustusten luomisessa törmättiin kallioperän rikkonaisuuden ongelmiin.

‑ Terästankoankkurit saatiin vasta 16 metrin syvyydessä luotettavasti kiinnitettyä, muistaa Skanskalta vastaava mestari Tauno Vienonen.

Mutta vasta alapuoliset, jo olemassa olevat rakenteet paljastivat kuinka suurta luovuutta ja kekseliäisyyttä tornin rakentaminen oikeastaan vaati. Välittömästi tornin alapuolella nimittäin sijaitsi kauppakeskus Sellon kaksi ajotunnelia ja lisäksi vielä eri korkeusasemissa. Tunneleiden rakenteisiin oli rakennusvaiheessa ennakoitu rakenteita, joiden päältä voisi vastaisuudessa rakentaa. Näistä tunnelirakenteista ja kaavan rakennusalueiden kerrosalarajoista johtuen oli Pihan mielestä varsin työlästä löytää sopiva toistuva ja järkevä rakennemoduuliverkko vielä 2,5 metrin kerrannaisena.

‑ Jäykistävät rakenteet eivät kaikilta osin olleet toteutettavissa niissä paikoissa, joihin ne oli suunniteltu, vastaava rakennesuunnittelija Kari Lassila Pöyry Civil Oy:ltä täsmentää.

Näin pilarien väli onkin tunneleiden kohdalla muuta moduulijakoa pidempi toistuen aina matalan osan IV-konehuonekerrokseen saakka. Koska kaava salli ulokkeiden, rakennuksesta siivekkeinä poikittaisesti erottuvien osien rakentamisen viereisen Albergan promenadin ylle, myös niiden sovittamisessa törmättiin taas tunneleiden asettamiin rajoituksiin. Tällä kertaa ongelma ei ollut ylitsepääsemätön, vaan yhtä ajotunnelin pilaria oli luonnosvaiheen suunnitelmien perusteella vahvistettu jo ennakkoon ja eteläisempi kuusikerroksinen siiveke seisookin nyt yhden pilarin ja riippurakenteen varassa.