Palvelukeskus Sampola

‑ Suunnittelun peruslähtökohtana oli kodinomaisuus, laitosmaisuuden vastakohta. Ei pitkiä käytäviä tai karuja värejä. Mittakaava on haluttu pitää pienipiirteisenä, vaikka tilojen on oltava riittävän väljiä myös apuvälineiden käyttäjille, toteaa arkkitehti Jarmo Saarinen.

Sampolan asukkaat ovat eri-ikäisiä kuuroja ja kuurosokeita. Entinen Sampola oli heille varsin epäkäytännöllinen ympäristö: toimintaa oli neljässä rakennuksessa, portaita oli paljon ja tilat olivat pieniä ja sokkeloisia.

‑ Vanhan korjaaminen ei kannata silloin, kun perusasiat eivät ole kunnossa. Se on myös kallista. Kun suunnitellaan uutta, asiat voidaan miettiä kokonaan uusiksi, Jarmo Saarinen kertoo.

Jotta asukkaat saivat kerrottua mielipiteensä suunnittelijoille, vanhaan Sampolaan rakennettiin mallihuone. Näin asukkaat pystyivät ottamaan kantaa värien, valojen, materiaalien ja kalusteiden soveltuvuuteen.

Kuurojen Palvelusäätiön toiminnanjohtaja Hilkka Nousiainen kertoo, että suunnittelijaksi valittiin arkkitehtitoimisto Jarmo Saarinen Oy siksi, että sillä on kokemusta erityyppisistä palvelutaloista. Työryhmään kuuluivat myös arkkitehti Jarkko Ruohola ja rakennusarkkitehti Teppo Lehtimäki.

Vetinen rakennusprojekti

Sampolan rakennustyöt aloitettiin puolisentoista vuotta sitten. Kustannukset rakentamisen osalta olivat noin 6,3 miljoonaa euroa ja irtaimiston osalta noin 350 000 euroa. Hankkeen rahoitti Kuurojen Palvelusäätiö Raha-automaattiyhdistyksen tukemana.

Hämeenlinnan kaupungin luovuttama vuokratontti on lähellä keskustaa ja hyvien liikenneyhteyksien päässä, Helsinki – Tampere -moottoritien kupeessa. Rakennuttajapäällikkö Heikki Lammi A-Rakennuttajat Oy:stä kuitenkin myöntää, että tontti oli pieni kompromissi.

‑ Tontteja on tarjolla rajallisesti. Tämän sijainti on palvelutalolle hyvä, mutta tontti itsessään on melko ahdas. Myös rakennusteknisesti paikka osoittautui hankalaksi.

Tontti on pinta-alaltaan vajaat 5 800 m², ja sen koko määräsi pitkälti koko rakennuksen muodon. Maasto on vanhaa suopohjaa, joka aiheutti päänvaivaa rakennesuunnittelijalle ja rakennusurakoitsijalle.

‑ Suurimmat vaikeudet johtuivat pohjaolosuhteista. Siitä seurasi ongelmia paalutustöissä, ja perustustyöt kestivät hiukan tavallista kauemmin, kertoo projektipäällikkö Pekka Rauhala A-Insinöörit Oy:stä.

Vesi aiheutti urakoitsijalle ongelmia pohjatöiden jälkeenkin.

‑ Viime kesän rankat sateet haittasivat rakennustöitä, sillä kuivattamiseen kului aikaa. Aikataulua saatiin kuitenkin kurottua kiinni niin, että koko urakan valmistuminen viivästyi lopulta vain muutamia päiviä, sanoo tuotantoinsinööri Jari Lappi Skanska Talonrakennus Oy:stä.

Lisäkustannuksia syntyi pihaan tehdyistä kevennyksistä, sillä pehmeä maaperä antaa periksi. Keskeneräiset pihatyöt on tarkoitus saada valmiiksi kesän alkupuolella.

Yksityiskohtia aisteille

Palvelukeskuksen kuulo- ja näkövammaisille tärkeät yksityiskohdat eivät tavallisen tallaajan silmiin heti osu.

Eräs huomaamaton yksityiskohta löytyy lattiasta: sileiden lattialaattojen joukossa on karheita laattoja, jotka toimivat opasteina kulkureiteillä ja ovien edessä. Eri tiloissa on käytetty eri värejä, ja niiden käytössä on huomioitu myös kontrasti, jolloin esimerkiksi kulmat ja portaat erottuvat hyvin. Toisaalta väripintojen on oltava hillittyjä, ja sisäikkunoissakin on sälekaihtimet ‑ hyvästä syystä.

‑ Viittomat erottuvat paremmin rauhallista taustaa vasten. Kuulevien ihmisten yksityisyyttä varjellaan äänieristyksellä, mutta viittomilla keskusteleville sitä tarjoavat myös sälekaihtimet, palvelukeskuksen johtaja Pirjo Nurminen opastaa.