Artikkelit

Outokumpu Oyj:n toimistorakennus, C-talo

Lisää kerroksia ja siipirakennukset saman katon alle

Outokumpu Oyj:n pääkonttorikiinteistön yhteydessä Espoon Niittykummussa sijaitseva niin sanottu C-talo on peruskorjattu kokonaisuudessaan. Peruskorjauksen yhteydessä aiemmin jo kertaalleen yksikerroksisesta kaksikerroksiseksi korotettu rakennusosa sai vielä kaksi uutta kerrosta entisten päälle. Korotetun rakennusosan kaksi siipirakennusta yhdistettiin lasikatteilla samaan rakennuskokonaisuuteen, kun aiemmin avoimet sisäpihat katettiin lämpimiksi sisätiloiksi.

‑ Uuteen C-talokokonaisuuteen sijoittuu vajaa neljäsataa Outokumpu Technology Oy:n työntekijää, mikä on yli puolet pääkonttorikiinteistön kokonaistyöntekijämäärästä. Vanhassa rakennuksessa toimi aiemmin Outokummun malminetsintäyksikkö vuoteen 1985 saakka, kertoo kiinteistönhoitopäällikkö Taisto Kauppinen Outokumpu Oyj:stä.

 

‑ Tämä oli vähän normaalia raskaampi ja perusteellisempi peruskorjaushanke, jonka tavoitteena oli saada Outokumpu Oyj:n tarpeet paremmin tyydytetyiksi. Nyt saatiin ehkä vähän tehottomassa käytössä olleet tilat huomattavasti tehokkaampaan käyttöön. Koko Outokummun pääkonttorikampus on meidän omistuksessamme. Tontille on myöhemmin tulossa vielä kaavallisesti lisää rakennusoikeutta vuokralaisen eli Outokummun hallinnoimille maa-alueille, kertoo rakennuttajapäällikkö Janne Sipilä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta.

 

Aiemmin vuosina 1984 ‑ 85 korotettuun rakennusosaan lisättiin tuoreimman, vuoden 2003 syyskuussa aloitetun peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa kaksi lisäkerrosta. Ensimmäisen vaiheen valmistuttua kesäkuussa 2004 alkoi toinen vaihe, jossa kaksi matalaa siipeä saneerattiin siten, että siipien välissä olevat kaksi sisäpihaa katettiin ja koko C-rakennuskokonaisuuden julkisivupinnat uusittiin.

 

‑ Itä- ja länsijulkisivut uusittiin kokonaan. Vanhan, jo kertaalleen korotetun tiiliseinän tilalle asennettiin Teräselementin toimittamat tiililaattapintaiset termorankaelementit, joissa oli tiililaatat valmiina tehtaalla asennettuina. Siipien päätyihin tehtiin entisten betoniseinien päälle lämpörappaus, kertoo projektiarkkitehtina toiminut rakennusarkkitehti Timo Virtanen.

 

Vanhojen betonipilareiden viereen uudet kantavat teräspilarit

Korotusosa toteutettiin siten, että vanhan betonirungon viereen lisättiin uudet teräspilarit ja -palkit, joiden päälle liitettiin ontelolaattavälipohjat. Kaikki jäykistävät rakenteet on tehty paikallavaluna, mikä oli urakoitsijana toimineen Rakennusosakeyhtiö Hartelan työpäällikön Hannu Räikkösen mukaan työteknisesti ja aikataulullisesti vaativaa.

 

‑ Kuormat jouduttiin viemään alas perustuksille uusilla teräspilareilla aivan kellaripohjasta asti. Osittain vielä porapaaluille vanhojen perustusten alle talon pohjoispäädyssä, mikä oli oikeastaan ainoa työläämpi osuus, kun vanhat ja uudet kuormat tuotiin samoille paaluille. Suurin osa rakennuksen perustuksista on kuitenkin kalliolla. Ainoastaan pohjoispäädyssä on pieni pehmeä lietteikkö, kertoo rakennesuunnittelijana toiminut diplomi-insinööri Jukka Kattelus Insinööritoimisto Pöysälä & Sandberg Oy:stä.

 

Vanhassa rakennuksessa oli aiemmin yksi tavarahissi lähinnä malmin kuljettamiseksi kellariin ja varastotiloihin. Se purettiin ja korotetun rakennusosan pohjoispäätyyn rakennettiin kaksi maisemahissiä.

 

‑ Uusien hissikuilujen rakentaminen rakennuksen ulkopuolelle oli sekin vaativaa, koska pohja oli silkkaa liejua ja se jouduttiin paaluttamaan. Kaikki lieju levisi rakennuksen alta kuoppaan ja täytti sen heti uudelleen, kun kuopasta kauhaistiin maata pois. Siksi kuoppa piti pontata. Rakennuksen sisällä olevat, paikalla valettavat portaat olivat myös vaikeat toteuttaa. Portaat eivät olleet missään kunnon säteessä, vaan säde oli muuttuva, mikä asetti omat haasteensa, Räikkönen kertoo.

 

Siipirakennusten välille lasikate

Nykyisen korkeamman rakennusosan vieressä oli aiemmin kaksi matalaa siipirakennusta, joihin kuljettiin toisen kerroksen tasalla olevasta yhdyskäytävästä. Siipirakennusten välipihat katettiin lasikatteilla ja liitettiin samaan rakennuskokonaisuuteen korkeamman rakennusosan kanssa. Toisella katetulla sisäpihalla on nyt kirjasto ja toinen toimii sisääntuloaulan osana ja taukotilana. Pääsisäänkäynti siirrettiin pohjoisjulkisivun puolelle korkean rakennusosan kohdalle.

 

‑ C-rakennus on sisältä täysin saneerattu, vanhasta ei ollut jäljellä kuin betonirunko. Kaikki IV-tekniikka, sähköt ja muu tekniikka on uutta, Timo Virtanen kertoo.

 

Vanhat toimistohuoneet muutettiin avo/kombitiloiksi, neljäs kerros pääosin kopitettiin. Ullakkokerrokseen tuli myös uusi viihtyisä saunaosasto neuvottelutiloineen ja kattoterasseineen.

 

Saunan lepo/neuvottelutiloissa on tammilaudoista tehty laivankansilattia. Seinissä on tammiviilutettua levyä. Itse löylyhuoneen seinät ja lauteet ovat leppää. Neuvottelutilan yhteydessä on pieni tarjoilukeittiö. Varsinaiset isommat keittiöt sijaitsevat viereisissä B- ja D- taloissa. Takkahuone on myös tavallisessa neuvottelukäytössä ilman saunaa talon sisäisissä palavereissa.

 

IV-konehuone oli aiemmin keskimmäisen osan kellarissa, mutta se siirrettiin korotetun rakennusosan katolle. Siipien välillä kulkee rakennusten alla poikittain tekniikkakäytävä, joka hyödynnettiin muutoksessa toisin päin eli IV-konehuoneesta tulevat ilmakanavat joka siipeen vanhan tekniikkatunnelin kautta. Näin C-rakennuksen ilmastointi tapahtuu kokonaan yhden konehuoneen kautta.

 

Kellarikerroksessa on paikoitustiloja autoille ja liikuntatila sekä erikoisuutena golf-simulaattorihuone. Kellarin sokkeliseiniin tehtiin aukot, joista luonnonvalo pääsee sisälle yläkautta. Noin 200 neliön liikuntatila tehtiin vanhaan kattilahuoneeseen.

Kuvagalleria

812W0005.jpg
812W0005.jpg
812W0006.jpg
812W0015.jpg
812W0017.jpg
812W0019.jpg
812W0020.jpg
812W0021.jpg
812W0024.jpg
812W0026.jpg
812W0030.jpg
812W0031.jpg
812W0036.jpg
812W0039.jpg
812W0048.jpg
812W0052.jpg
aurinkoa.jpg
Golf-simulaattori.jpg
info.jpg
kirjasto.jpg
monitoimitila.jpg