Oulun Torikadun virastotalo

Torikadun virastotalona tunnettu rakennus oli piirtynyt arkkitehti Juha Pasasen mieleen kolhona ja anonyyminä.

– Siihen aikaan tehtiin virastotalot valtionhallinnon yleisiä tarpeita varten, Oulua siinä ovat vain sijaintipaikan koordinaatit.

Virastotalokorttelista jäi tuolloin puolet käyttämättä tulevia tarpeita varten. Tontilla sijaitsi 1800-luvun lopulla rakennettu hirsirakenteinen Aleksanterin koulu. Purettavaksi kaavailtu koulu on sittemmin saanut suojelupäätöksen, muu osa tonttia sai odottaa uutta käyttöä kahden vuosikymmenen ajan.

Liikkeellepanevana tekijänä rakennushankkeelle olivat verohallinnon tarpeet. Verottajalla oli toimitiloja Oulussa kahdessa osoitteessa, ja myös lähikuntien Haukiputaan, Muhoksen ja Kempeleen toiminnot haluttiin samaan rakennukseen. Talon valmistuttua kaikki Oulun ja lähialueiden veroasiat hoidetaan saman katon alla.

Työvoimatoimistolla ei ollut uusia tilatarpeita, se jäikin pääosin entisiin tiloihinsa peruskorjattavaan rakennukseen.

Kun arkkitehtitoimisto Vauhtiviiva Oy valittiin suunnittelemaan virastotalon laajennusta, oli Pasasen mietittävä suhdettaan rakennukseen uudelta pohjalta.

– Huomasin olevani aika suvaitsevainen. Kaupunkiin kuuluu tuokin vaihe.

Uusi osa oli suunniteltu rakennettavaksi tyhjälle tontille siten, että muodostuu ehyt umpikortteli. Uutta kerrosalaa oli hankesuunnitelmassa ja samaan aikaan laaditussa asemakaavassa suunnilleen saman verran kuin vanhassakin rakennuksessa.

Uusi osa ei kuitenkaan täytä koko tonttia.

– Työn kuluessa rakennusta supistettiin käyttäjän tarpeiden tarkentuessa, Pasanen kertoo.

– Suunnittelussa on otettu huomioon mahdollisuus jatkaa rakennusta edelleen.

– Kaupunkikuvallisista syistä olisi ollut toivottavaa täydentää umpikortteli ehyeksi. Tämä olisi tietenkin ollut mahdollista matalammallakin rakennuksella, mutta silloin jatkorakentaminen jouduttaisiin tekemään vanhaa korottaen, mikä on kallis ratkaisu.

Seuraava rakennusvaihe voidaan jatkaa nyt toteutetun laajennuksen päädystä. Toistaiseksi vapaaksi jäänyt tontin osa on pysäköintialueena.

Betoni vaihtui punatiileen

Laajennusosa on verhottu teräsrankaan kiinnitetyllä punaisella tiililaatalla.

– Oli valittava, jatkaako entistä tyyliä, sopeuttaako uutta vanhaan tai muodostaako sille kontrastin, toteaa Pasanen.

Punainen tiililaatta poikkeaa vanhan rakennuksen harmaasta pesubetonista, mutta ympäröivässä kaupunkirakenteessa punatiiltä on useammassakin rakennuksessa.

Laajennusosa on erotettu vanhasta virastorakennuksesta sisäänvedetyllä nivelosalla.

Vanhan rakennuksen kunto todettiin pääosin hyväksi, ja esimerkiksi betonijulkisivun uusimiseen ei ollut tarvetta. Ikkunoillekin riitti kunnostus. Lämpötaloudellisista syistä paahteiselle katujulkisivulle haluttiin aurinkosuojasäleikkö. Sen ilme vaihtelee katselusuunnan ja osin myös valaistusolosuhteiden mukaan. Alaviistosta katsellen ohikulkija näkee pelkän säleikön, etäämpää tarkastellessa paljastuu säleiden lomasta vanha julkisivu.