Oulun ammattikorkeakoulun lisärakennus

”Tässä oli toteutettavana paljon erikoisratkaisuja, jotka olivat kaikille osapuolille haastavia, eivätkä kaikki ehkä osanneet ennakoida, kuinka haastava hanke oli kysymyksessä”, arvioi projektipäällikkö Pentti Pirttilahti Rakennuttamis- ja projektipalvelu Pirttilahti Oy:stä.

Poikkeuksellisiksi Kulttuurialan yksikön tilat tekevät koulutuksen suuntautumisvaihtoehdot musiikki, viestintä ja tanssi.

Musiikille tarvittiin akustisesti erityisiä ja erilaisia tiloja. Äänieristysvaatimukset ovat tiukat. Äänet eivät saa kuulua tilasta toiseen. Musiikin tutkintosali opinnäytteiden esittämistä varten on 220-paikkainen konserttisali.

Urkutiloja talossa on neljä, kolmille harjoitusuruille ja urkusalin pääuruille, jotka saadaan uuteen taloon vuoden lopussa. Konserttisaliin verrattuna urkusalissa pitää olla pitkäkaikuisempi akustiikka. Akustiikan lisäksi tärkeä asia on tilojen sopiva kosteus, jotta soittimet pysyvät kunnossa.

Viestinnän koulutuksen puolella erityistä on erilaista audiovisuaalista tekniikkaa sisältävät studiotilat, jotka mahdollistavat radio-, tv- ja elokuvatuotannon sekä graafisen suunnittelun opiskelemisen ajanmukaisilla välineillä.

Tanssin puolellakaan ei ole kysymys standarditiloista, vaan tarvitaan erikoislattiat vaimennuksineen ja runsaasti vääristämätöntä peilipintaa. Konserttisalin yhteydessä on nostoseinällä erotettu tanssisali/näyttämö, jossa on teatterivalaistusjärjestelmä. Näyttämö palvelee paitsi tanssin, myös musiikin ja viestinnän koulutuksen tarpeita.

Erikoissuunnittelijoita erikoistiloihin

 Kohteen arkkitehtisuunnittelun teki työyhteenliittymä Mikkonen-Arkkitehdit Oy ja Arkkitehtitoimisto Juhani Romppainen Oy. Pääsuunnittelija Seppo Perälän lisäksi arkkitehtisuunnitteluun osallistui kaikkiaan kuusi suunnittelijaa.

Erikoistilojen takia hankkeessa tarvittiin poikkeuksellisen monia erikoissuunnittelijoita akustiikasta teatteritekniikkaan ja audiovisuaaliseen tekniikkaan. Toteuttamisessa esimerkiksi audiovisuaalista puolta oli tekemässä neljä eri urakoitsijaa.

Kulttuurin siipeen rakennuksen kolmanteen kerrokseen tuli lisäksi Tekniikan yksikön laboratorio, joka myös vaati oman alansa erikoissuunnittelun.

Sähkösuunnittelija Alpo Koivukangas JP-Talotekniikka Oy:n Pohjois-Suomen toimistosta toteaa hankkeen yhdeksi mielenkiintoisimmista, missä hän on ollut mukana. Suuret haasteet tulivat AV-järjestelmien monimuotoisuudesta ja monikäyttöisyydestä sekä rakennuksen sähkö-, tieto- ja teleturvajärjestelmistä.

”Haastetta lisäsi se, että kaksi erillistä laajennusta liitettiin vanhoihin rakennuksiin ja järjestelmiin. Vanha rakennus oli lisäksi koko ajan toiminnassa”, Koivukangas kertoo.

Mielenkiintoisen lisänsä toivat useat sähkösuunnitteluun liittyvät urakoitsijat. Sähköurakoitsijoita oli yksi, mutta AV-urakoitsijoita useita ja lisäksi turvalaiteurakoitsija ja automaatiourakoitsija.

”Suunnitelmat oli sovitettava yhteen niin, etteivät ne ole ristiriidassa toistensa kanssa”, toteaa Koivukangas.