Oppimiskeskus Aleksandria

Helsingin yliopisto on panostanut voimakkaasti opetustoimessa ja tutkimuksessa tarvittavien tilojen kehittämiseen varsinkin Helsingin keskustassa, Meilahdessa, Kumpulassa ja Viikissä.

Keskustan alueella yliopisto keskittyy rakennuttamisessa pääasiassa korjaamiseen, mutta toimintaan kuuluu myös täydennysrakentamista.

Yliopistolla on Hirvikorttelin tunnetuimman rakennuksen, Porthanian lisäksi käytössä neljä kiinteistöä: Vuorikatu 5, Fabianinkatu 24, 26 ja 28, lisäksi toimintaa on Vuorikatu 3:n ja 7:n kiinteistöissä. Lukuun ottamatta opiskelijakirjaston tiloja, jotka rakennettiin Kauppakeskus Kaisan taloon vuonna 1996, rakennukset ovat vanhoja ja olleet peruskorjauksen tarpeessa jo kauan.

Yliopisto on budjetoinut kehittämishankkeessa varoja niin korjaamiseen, uusien tilojen kuin talotekniikankin tuottamiseen. Korttelimassaa on tarkoitus hyödyntää tekemällä sinne nimenomaan opiskelijoiden ja toimihenkilöiden tiloja.

Rakennuttajan kaleidoskooppi

Korttelin rakennuttaminen yhtenäiseksi ja rakennustaloudellisesti järkevästi ei ole ollut yksinkertainen tehtävä. Rakennukset ovat eri-ikäisiä ja siitä johtuen niiden rakennus- ja talotekniikka poikkeavat toisistaan. Myös suojelupäätökset ovat rakennuskohtaisia.

Yliopiston kiinteistöinvestointisuunnitelmassa 2001 ‑ 2005 Porthanian kohdalla rakennustaiteelliset ja rakennustekniset viitekehykset kirjattiin seuraavasti: ”Vuonna 1957 valmistunut Porthanian opetus- ja laitosrakennus edustaa nuorempaa rakennusperintöä, jonka arvo tulee säilyttää. Rakennus on ollut 40 vuotta raskaassa käytössä, ja sen talotekniikka on vanhentunut.”

‑ Talotekniikan korjaustyöt ovat olleet yksi keskeisimmistä ongelmista. Onnistuimme ratkaisemaan tarpeet jäähdytystä ajatellen niin, että kaikille kiinteistöille on rakennutettu yhteinen ja keskitetty jäähdytys, kertoo hankkeen rakennuttajakonsultti Matti Kruus Indepro Oy:stä.

Rakennusluvat ja rasitteet

Useita rakennuslupia tarvittiin uusien tilojen rakentamiseen ja vanhojen tilojen muuttamiseen uuteen käyttöön.

Aleksandrian lisäksi on jo valmistunut Kaisaniemenkadun sisäpihalle lasikatettu aula ja tuulikaappi. Hankkeen toteuttaminen jatkuu vuoden kuluttua. Silloin rakennetaan sisäpuolinen kulkuyhteys, joka yhdistää toisiinsa Porthanian ja Oppimiskeskuksen sekä näiden väliin jäävät rakennukset.

‑ Kokonaisuuteen on myös haettu rasitteet, joilla turvataan toiminnan tulevaisuus huolimatta kiinteistöjen omistuksessa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Tällä hetkellä korttelin suurimpia omistajia ovat joko suoraan tai rahastojen kautta Suomen valtio, Helsingin yliopisto ja Varma-Sampo, Matti Kruus kertoo.

Oppimiskeskuksen hanke

‑ Rakennuttajana Fabianinkatu 28:ssa ja lisärakennuksessa on ollut Helsingin yliopiston tekninen osasto. Keskusjäähdytysjärjestelmän on rakennuttanut Kiinteistö Oy Kaisaniemenkatu 5 ja Helsingin yliopiston tekninen osasto yhdessä, kertoo Matti Kruus.

Oppimiskeskuksen hanke muodostui kolmesta eri pääurakasta: purku-urakka, louhintaurakka ja projektinjohto. Viimeksi mainittuun liittyi paljon sivu-urakoita. Niiden määrä kasvoi osin suunnitelmien valmistumisen vaiheittaisuudesta johtuen ja ehdottomasti sen vuoksi, että hankkeen budjetti jakautui kiinteistökohtaisesti.