Onninen Oy:n teräspalvelukeskus Hattulaan

Uuteen 35 000 m² palvelukeskukseen siirtyi terästuotteiden lisäksi niiden esikäsittelylaitteistoja Hyvinkäältä ja Espoosta. Tilat jakaantuvat 19 000 m² suuruiseen kylmähalliin, jossa varastoidaan raakateräksiä, ja 16 000 m² lämpimään halliin, jossa on korkea automaattivarasto ja erilaisia työstöpalveluita.

Uuden palvelukeskuksen ansiosta kaikki tuotteet saadaan nyt sisälle suojaan. Lisäksi tontille jätettiin vanhempi eläinhoitolana toiminut rakennus, joka saneerattiin sosiaali- ja toimistotiloiksi.

Kunta aktiivisena

Hankkeen lähtökohtana oli, että teräspalvelukeskuksen tulee saada oma pistoraide, koska terästuotteet tuodaan paikalle pitkälti rautateitse.

– Vaikka Suomessa on paljon maata, ei löytynyt yhtään sijaintipaikkakuntaa, jossa tällainen 20 hehtaarin tontti olisi ollut valmiiksi kaavoitettuna ja pistoraiteella varustettuna. Parhaimmillaankin kaava oli vasta valmisteilla tulevaisuutta varten. Hattulassa oli kymmenen hehtaaria valmiiksi kaavoitettua maata. Osalla tonttia ei ollut kaavaa, mutta kaavamuutos onnistui viidessä kuukaudessa ilman yhtäkään valitusta. Kunnanjohtaja Martti Pura laittoi itsensä likoon sen puolesta, että tontti saataisiin kaavoitettua tähän tarkoitukseen, Onvest Oy:n kiinteistöjohtaja Jukka Lehtola sanoo.

Varaston kuormat ovat erittäin suuria, kymmeniä tonneja neliölle, joten maaperän laadulla, tasaisuudella ja kantavuudella oli keskeinen merkitys rakennuksen tonttipaikkaa harkittaessa. Huonon maaperän vahvistamisesta olisi tullut suuret kustannukset.

– Kahdenkymmenen hehtaarin tontti oli valtaosaltaan hiekkamaata, yksi reuna oli vähän pehmeämpää ja yksi nurkka oli kalliota, kohteen pääarkkitehtina toiminut arkkitehti Jussi Laitinen Arkkitehtitoimisto Jussi Laitinen Oy:stä kertoo.

Hiekkamaasta ei tarvinnut kuin kuoria pintakerros pois ja kalliosta saatiin louhimalla sekä paikan päällä murskaamalla noin 200 000 kuutiota mursketta. Sitä käytettiin tontin rakennekerroksissa ja ylikin jäi vielä 35 000 kuutiota, jolle mietitään sopivaa käyttöä.

Toiminnallisuus määritteli suunnittelua

– Toiminnallisuus määritteli rakennuksen. Teräsrunko tuli edullisemmaksi ja muutenkin teräspalvelukeskus on luontevasti teräsrunkoinen. Pitkässä rakennuksessa täytyi tietysti ottaa huomioon rakennuksen lämpöeläminen.  Arkkitehdin kannalta tämä sikäli yksinkertainen tehtävä, että tila oli pääasiassa avointa tilaa, jota tosin oli hyvin paljon. Paloasiat ja poistumistieasiat tulivat vastaan, kun sisätilat ovat laajat. Sprinklausta ei käytetty kuin tietyissä kohdin, koska suuri osa tavarasta ja rakenteista on palamatonta, Laitinen kertoo.

Junarata kulkee läpi hallien, joten lasti voidaan purkaa magneettinostureillasuoraan junasta kumpaan tahansa halliin. Halleihin mahtuu yhteensä 4-6 vaunua kerralla purettavaksi, kun vanhassa Espoon varastossa jouduttiin purkamaan vaunu kerrallaan.

Onninen satsasi vahvasti uuden palvelukeskuksen automaatioon. Hattulassa on muun muassa kolme pitkää robottilinjaa, jotka pystyvät työskentelemään itsenäisesti läpi yön. Suurten kappaleiden käsittelykapasiteetti kasvoi uuden varaston myötä huomattavasti. Aiemmin pystyttiin käsittelemään korkeintaan 12 metriä pitkiä teräspalkkeja. Nyt varasto pystyy käsittelemään tuplasti pidempiä palkkeja.

Uusi teräspalvelukeskus mahdollistaa myös teräksen sinkopuhalluksen ja suojamaalauksen omissa tiloissa.
Kaiken kaikkiaan palvelukeskuksen myötä nostamme valmiutta palvella asiakkaita yhä kattavammin terästuotteissa ja niihin liittyvissä palveluissa, kertoo Teollisuus ja Infra -yksikön johtaja Tom Grönmark.

Omalla urakointiriskillä

Hankkeen rakennuttajana toimi Onvest Oy, Onninen Oy:n emoyhtiö.

– Hanke käynnistettiin korkeasuhdanteessa 2007, jolloin kaikki käyrät olivat jyrkästi ylöspäin. Toisaalta vanhalla erikoisteräsvarastolla Espoossa tilanpuute oli kasvun jarruna. Tämä on pitkän aikavälin investointi ja kustannukset jakaantuvat usean kymmenen vuoden ajanjaksolle, Lehtola kertoo.

– Pilkoimme urakan yli kymmeneen aliurakkaan suhdanteen vuoksi ja otimme urakoiden yhteensovittamisriskin ja vaivan itsellemme. Se osoittautui järkeväksi päätökseksi ja onnistuimme pitämään urakkahinnat aisoissa suhdanteesta huolimatta.

Maanrakentamistyöt aloitettiin helmikuun lopussa 2008 ja teräspalvelukeskus otettiin käyttöön toukokuussa 2009, eli pari kuukautta suunniteltua nopeammin.

Hyvä maapohja ja selkeä rakennuksen muoto edistivät nopeaa valmistumista.

– Tämä oli perusrakentamista ja kaikki urakoitsijat toimivat enemmän kuin käsikirjan mukaan, luonnehtii pääurakoitsijana toimineen AW-Rakennus Oy:n rakennuspäällikkö Pasi Koskinen.