Omnia Espoo Pappilanmäki

Projektinjohtorakentamismallilla toteutettu rakennus valmistui aikataulussa, jonka takaraja oli erittäin selvä. Koulun piti valmistua kesällä 2007, jotta Espoon Matinkylässä aiemmin sijainneen oppilaitoksen opiskelijat saattoivat aloittaa opintonsa uusissa tiloissa.

Omnian toimitilajohtaja Ilkka Määttä kertoo, että Matinkylän kiinteistössä olisi pitänyt tehdä niin mittava peruskorjaus, että ennemmin kannatti rakentaa uusi rakennus sekä laajentaa Lakelankadun ja Leppävaaran toimipisteitä.

‑ Pinta-alaa tuhlaamatta olemme halunneet luoda väljän, toimivan ja valoisan ympäristön. Rakennus on arkkitehtonisesti selkeä, jossa läpinäkyvyys tuo elämyksellisyyttä opiskelun vastakohdaksi, arkkitehti Hannu Jaakkola rakennuksen suunnitelleesta arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:stä muotoilee.

Rakennuksen valoisuus tulee hyvin esiin yläkerran käytävillä, joiden valokuilut luovat kontrastin suljetuille luokkatiloille. Monissa luokkatiloissa on käytävän puolella lasiseinä, jonka voi sulkea kaihtimin tarvittaessa, mutta esimerkiksi ryhmä- ja projektitöiden aikana lasin kautta saadaan aktiivinen kontakti muuallekin.

‑ Läpinäkyvyys toimii myös ulospäin, sillä Kirkkokadun puolella on lasiseinä, jonka läpi ohikulkija pääsee näkemään elävän aktiivisen oppilaitoksen, Jaakkola sanoo.

Valaistus tukee rakennuksen kokonaisluonnetta

Koulun ala-aula on täyskorkeaa kolmen kerroksen korkuista tilaa. Avara aula yhdistyy leveässä päässään oppilaitoksen ruokalaan, jonka yläpuolella on kaksi luokka- ja toimistokerrosta. Toisesta päästään aula kapenee talon läpäiseväksi käytäväksi, joka ulottuu rakennuksen pohjoispäätyyn asti. Käytävä muodostaa läpinäkyvyydessään koulun keskipisteeseen eräänlaisen raitin.

Koulun sisätiloissa läpinäkyvyyden ideaa on toteutettu myös koulun takaosan salien sijoittamisessa. Usein tällaiset työsalit ovat jossain toisarvoisessa paikassa, mutta täällä on tavoitteena, että muualta koulusta aukeaa näkymä työsaleihin, joiden toimintaa on mahdollista näin seurata.

Rakennuksen valaistussuunnittelu jakaantui Jaakkolan mukaan pääosin kahtia: Toisaalta opetus- ja luokkatiloissa toimittiin sähkösuunnittelijan ehdoilla, jolla on hallussaan toiminnallisuuden ja budjettinäkökohtien yhteensovittaminen hyväksi valaistuskokonaisuudeksi.

‑ Yhteisissä tiloissa ja ravintolassa valaistukseen tulee mukaan arkkitehtoninen kriteeri. Valaistus tukee tilan kokonaisluonteen muodostumista. Täällä saatoimme käyttää Louis Poulsenin valaisimia aulatiloissa, Jaakkola sanoo.