Nordea Pankki Suomi Oyj:n toimitilat

Kokonaan Nordean omistama ja omassa käytössä oleva kortteli sijoittuu Helsingin Vallilassa SOK:n pääkonttorin viereen Aleksin Kiven kadun ja Teollisuuskadun sekä Fleminginkadun ja Kustaankadun rajaamalle alueelle. Vuoden 2000 asemakaavan muutoksessa korttelista muodostettiin yksi yhtenäinen tontti. Aleksis Kiven katu 9:ään valmistui Nordean uudisrakennus vuonna 2001. Sen jälkeen alettiin rakentaa Satamakatu 5:ttä, josta tuli koko korttelin päärakennus. Sieltä on pääsisäänkäynti muihin rakennuksiin.

Nordean korttelissa on hyvin eri-ikäisiä rakennuksia, joista osa on suojeltu voimassa olevassa kaavassa. Päärakennuksen jatkona on vanha tiilirakenteinen siirappitehdas. Korttelin keskiöön rakennetun pihasiiven paikalta jouduttiin purkamaan 1930-luvun varastorakennus. Samassa korttelissa ovat myös Erkki Huttusen suunnittelema entinen Leipomorakennus ja 1970-luvulla valmistunut kuparipintainen ATK-talo, jonka on suunnitellut Ilmo Valjakka.

‑ Pankki on keskittänyt eri puolilla olleita keskushallinnon toimintoja mm. Vallilaan. Toinen yhteinen tila on Kilossa. Vallilan korttelissa mahtuu työskentelemään yli 2000 ihmistä, kertoo projektipäällikkö Reijo Kaurela, joka vastaa Nordean sisäisistä palveluista ja toimitiloista.

Kortteli istuu hyvin kaupunkirakenteeseen

Teollisuuskatu sukeltaa Itäväylän jatkeena Kallion, Alppilan ja Vallilan kaupunginosien väliseen laaksoon. Nordean uudisrakennus sijoittuu osaksi teollisuuskortteleiden ja uudempien toimistokorttelien rivistöä. Satamaradankadun kadunvarsirakennuksilla on sama räystäslinja kuin viereisen SOK:n korttelin teollisuusrakennuksilla.

‑ Nordean uudisrakennuksen pääjulkisivu on käsittelyltään kahtiajakoinen. Massan pääosa on kuparipintainen. Se ”antaa kättä” korttelin kaakkoispäädyssä kohoavalle ATK-talolle. Luoteispääty on kolmen kerroksen korkeudelta paikalla muurattua punatiiltä, jolla rakennus on liitetään siirappitehtaan materiaali- ja räystäsmaailmaan. Kupari- ja tiilijulkisivu ovat naapureitaan mukaillen käsittelyltään vertikaalipainotteisia sisältäen samankaltaisia aiheita ja myötäillen niiden rytmiä, toteaa arkkitehti Peter Verhe arkkitehtitoimisto Helin & Co:sta.

Helsinkiläisen kaupunkirakentamisperinteen mukaisesti pihajulkisivut ovat käsitelty vaatimattomammin, mutta kestävästi valkobetonipinnoilla. Rakennusten päätylevyissä ja porrashuonetornissa on punatiiltä käytetty nivomassa yhteen massoja ja materiaaleja sekä voimistamassa Siirappitehtaan antamaa humaania mielikuvaa, joka perustuu aidon materiaalin käyttöön.

Monikäyttöiset tilat

Satamaradankatu 5:ssä tiilimassan ja kuparijulkisivun taitoskohdassa on rakennuksen ja koko korttelin pääsisäänkäynti. Toimistorakennuksessa on seitsemän maanpäällistä kerrosta ja kolme kellarikerrosta. Ensimmäisessä kerroksessa on korttelia palvelevia neuvottelu- ja kokoontumistiloja sekä keskitetty hissiaula pääportaineen.

‑ Kaksikerroksisesta aulasta pääsee lasikatteiseen ravintolapihaan. Se on porrastettu 500 mm:n askelmissa, jotta saavutettaisiin vanhan Heteka-tehtaan ruokalan lattiataso. Tarkoituksena on, että ruokala ja ravintolapiha toimivat yhdessä. Porrastuksella saatiin aikaiseksi myös amfiteatterimainen katsomo, kertoo rakennusarkkitehti Mika Vesterinen Helin & Co:sta.

Ravintolapihassa oleellista on iso lasiseinä, joka on paloturvallisuussyistä kahdeksan metrin päässä Rautasänkytehtaasta. Näin saatiin tehdasrakennuksen vanha hieno julkisivu osaksi ravintolapihankin näkymiä. Pihan reunalla on myös yli sadan hengen auditorio, neuvottelutiloja ja sekä niitä palveleva keittiö. Ravintolapihan alue toimii monikäyttötilana, josta saadaan tilaratkaisuja erikokoisia tilaisuuksia varten.